Suomi tavoittelee nettonollapäästöjä vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen ja todellisuuden välillä on kuitenkin ammottava kuilu, joka tulisi kuroa umpeen. Ympäristöön liittyvien asioiden kehittäminen edellyttää yrityksiltä pitkäkestoista toimintaa, siksi yrityksen hallituksen tulee olla nykypäivänä kartalla yhteiskunnan asettamista odotuksista ja auttaa yrityksiä suunnistamaan tavoitteita kohti.
Suomen tavoitteena on saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen ja todellisuuden välille jää kuitenkin nykyisillä toimilla noin 15 megatonnin hiilidioksidikuilu. Kuilun ylittäminen vaatii 240 miljardin euron investointeja. Investoinnit kasvattavat myös BKT:ta viisi prosenttia ja luovat 82 000 työpaikkaa.
Motivaatio on, mutta selkeä suunnitelma puuttuu
BCG haastatteli Pohjoismaiden suurimmista yrityksistä lähes sataa toimitusjohtajaa ja kestävän kehityksen johtajaa. Haastatteluiden perusteella yritykset ovat valmiita muutokseen. Suomessa liikevaihdoltaan suurimmista yrityksistä 75 prosenttia on asettanut ilmastotavoitteen, ja yritysten hallitukset näkevät ilmastonmuutoksen torjumisen yhdeksi prioriteetikseen.
Vaikka yritykset ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ne jäävät kuitenkin nykyisillä toimenpiteillä nettonollatavoitteistaan.
Yrityksiltä uupuu usein realistinen toimintasuunnitelma.
Monilta puuttuu myös muutos- ja rahoituskykyä investoida vaadittuun muutokseen. Menestyminen vaatii myös yhteistyötä, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia sekä pankkien ja yritysten hankkeita.
Toimintasuunnitelma vihreän kasvun ja nettonollan saavuttamiseksi
BCG on kehittänyt selkeän 12 askeleen polun yrityksille ja valtionhallinnolle nettonollapäästöjen saavuttamiseksi. Siinä on tunnistettu myös mahdollisuudet vihreään kasvuun.
Polkua seuraamalla kaikkien pohjoismaisten sidosryhmien on mahdollista saavuttaa nettonollapäästöt ja maksimoida siirtymäkauden arvonluontimahdollisuudet. Ensimmäinen osa toimenpiteistä koskee yrityksiä, toinen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistä toimintaa ja kolmas koskee valtiota.
Yritysten toimenpiteet
- Priorisoi ja sitoudu ilmastotoimiin. Keskity vähentämään hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaasti ja luo pitkän aikavälin vihreitä vientimahdollisuuksia hyödyntämällä jo olemassa olevia kilpailuetuja.
- Sisällytä ilmastotoimet yrityksen DNA:han. Pura siiloja kestävän kehityksen aloitteiden ja tavoitteiden edistämiseksi johdonmukaisesti koko organisaatiossa. Sitouta työntekijät varhaisessa vaiheessa niin, että ilmastoasiat ovat osa yrityskulttuuria, oppimista ja kannustinjärjestelmiä.
- Tee yhteistyötä ekosysteemisi kanssa. Työskentele ennakoivasti asiakkaiden, poliittisten päättäjien, yritysten ja muiden ekosysteemin toimijoiden kanssa. Luo kannustimia, joiden avulla edistetään ilmastoystävällistä politiikkaa ja käytäntöjä.
- Suosi vihreää rahoitusta. Hyödynnä vihreää rahoitusta kasvumahdollisuuksien, ilmastotoimien ja keskeisten infrastruktuuri-investointien rahoittamiseen.
Hallituksen rooli ohjata eteenpäin
Hallituksen rooli on merkittävä yritysten nettonollatavoitteiden saavuttamisessa. Hallituksen jäsenten tulee varmistaa siirtymissuunnitelman selkeys, kunnianhimoisuus ja realistisuus. Sen täytyy helpottaa viestintää sijoittajien kanssa, jotta varmistetaan, että suunnitelmalla on osakkeenomistajien tuki. Mahdollisuuksien mukaan hallituksen olisi hyvä tehdä yhteistyötä sijoittajien kanssa myös suunnitelman implementoimiseksi.
Hallitus voi auttaa johtoa arvioimaan ja käsittelemään ilmastosuunnitelman kriittisiä riippuvuuksia. Joissain tapauksissa yrityksen nettonollalupaus voi riippua uusien vihreiden tuotteiden kuluttajamarkkinoiden laajentamisesta, ja se taas riippuu oikeasta hallituksen politiikasta ja sääntelystä.
Hallituksen jäsenten tehtävänä on motivoida johtoa tunnistamaan siirtymäsuunnitelmaan vaikuttavat tekijät sekä määrittämään ne tekijät, jotka ovat yrityksen kontrollin ulkopuolella.
Apukysymyksiä hallitukselle
Kun hallitus pyrkii parantamaan ilmastoasioiden valvontaa ja hallintoa, on tärkeää omaksua lähestymistapa, joka sopii yrityksen yleiseen kypsyystasoon ilmastokysymyksissä. Johtajat voivat aloittaa tämän prosessin vastaamalla kysymyksiin hallituksen ja yhtiön lähestymistavasta ilmastoasioihin:
- Arvioiko hallitus säännöllisesti kokoonpanoaan, osaamistaan, komiteoiden työjärjestystä, asiantuntijoiden hyödyntämistä ja tehokkainta tapaa ilmastoasioiden hallintaan?
- Integroiko hallitus ilmastoasiat täysimääräisesti yritysstrategiakeskusteluihinsa?
- Sitoutuuko hallitus vuosittaiseen perusteelliseen arvioon yrityksen suorituskyvystä ja tavoitteista ilmastonmuutoksen suhteen?
- Sisällyttääkö hallitus ilmastotekijät yrityksen riskienhallintaan ja riskinsietokeskusteluihin?
- Huomioiko hallitus ilmastonäkökulman varallisuuden allokaatiossa ja investointipäätöksissä, liiketoiminnan johtamisessa ja innovaatioaloitteissa?
- Esittääkö hallitus ilmastoasiat selkeästi liiketoiminnan suunnittelussa, tavoitteiden asettamisessa, suorituskyvyn arvioinnissa ja palkitsemisessa?
- Onko hallitus hyväksynyt yhtiön tarkoituslauselman ja ymmärtänyt sen yhteyden ilmastoon?
- Onko hallitus hyväksynyt yrityksen vuosikertomuksen, joka pitää sisällään kestävyysraportin?
Vastaukset näihin kysymyksiin voivat auttaa yrityksen hallituksen jäseniä ymmärtämään yhtiön ilmastokypsyyden ja sen, mihin tulisi edelleen panostaa. Hallitukset, jotka laajentavat fokustaan ilmastoasioihin, asemoituvat auttamaan yhtiöitä rakentamaan kestäviä liiketoimintamalleja ja arvonluontia.
Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka on julkaistu Boardview 1/2022 -lehdessä.
