Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2023 lopulliset versiot eurooppalaisista kestävyysraportointistandardeista (ESRS), joiden mukaan kokorajat täyttävät yritykset tulevat raportoimaan liiketoimintansa vastuullisuudesta ja kestävyysseikoista.
Suomessa kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) kansallinen implementointi otti seuraavan askeleen, kun hallituksen esitys lakien muuttamiseksi eteni eduskunnan käsittelyyn. Suuret listatut yhtiöt tulevat raportoimaan ensimmäistä kertaa kestävyysraportointidirektiivin mukaisesti tilikaudesta 1.1.–31.12.2024 ja seuraavaksi keskimäärin 250 henkeä työllistävät suuryritykset tilikaudesta 1.1.–31.12.2025.
Raportoinnilla asioita tehdään näkyväksi
Yleisessä keskustelussa merkittävimmiksi pinnalle nousseiksi huoliksi ovat nousseet raportointitaakan aiheuttama työmäärä, raportointiin tarvittavat osaavat resurssit ja niiden saatavuus sekä raportointiin liittyvät kustannukset.
Kustannusten kasvu on kiistaton fakta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kyseessä on nimenomaan raportointidirektiivi, joka ei vaadi yrityksiä tekemään asioita vaan kertomaan asioista, joita on jo tehty, ja vastaavasti asioista, joita ei ole tehty.
Kannustaisin kaikkia raportointivelvoitteen piiriin kuuluvien yrityksien hallituksia ja johtoa näkemään kestävyysraportointidirektiivin tuomat vaatimukset mahdollisuuksina tarkastella yhtiön liiketoimintaa uudenlaisesta, mahdollisuuksien näkökulmasta. Voidaanko huomata, että yhtiö on toiminut jo tähänkin asti erityisen vastuullisesti esimerkiksi verrattuna kilpailijoihin, mutta sitä ei ole osattu ennen tätä tuoda riittävän selkeästi esille, kun kukaan ei ole sitä ollut vaatimassa?
Meillä Suomessa on useita yrityksiä, joiden kasvutarina ja menestys perustuvat nimenomaan kilpailijoita vastuullisempaan liiketoimintaan. Toki on myös yrityksiä, joiden ydinliiketoiminta ei varsinaisesti ole esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta kovinkaan kestävää. Tälläkin alueella on useita yrityksiä, jotka ovat kuitenkin tehneet merkittäviä tekoja. Kestävyysraportoinnin myötä teot tehdään näkyväksi, kun myös tahot, joiden tekeminen ei vielä ole tällä tasolla, raportoivat samoista asioista, mutta oletettavasti heikompia lukuja.
Hallituksen rooli
Hallituksen näkökulmasta on puhuttu paljon siitä, mikä on hallituksen vastuu ja millä tasolla hallituksen kestävyysosaamisen tulee olla – tuleeko hallituksen tai ainakin osan hallituksen jäsenistä osata kyseenalaistaa yhtiön päästölaskennan metodologia tai pystyä tunnistamaan arvoketjussa esimerkiksi toimitusketjun riskisimmät kohdat?
Vastaus ei varmastikaan ole yksiselitteinen, mutta analogiaa voi hakea tämän hetken taloudelliseen raportointiin liittyvästä vastuusta ja osaamisesta. Tällä hetkelläkään hallituksen vastuulla ei ole osata esimerkiksi kansainvälisten tilinpäätösraportointistandardien (IFRS) yksityiskohtia taikka verolakien soveltamista.
Hallituksen tehtävänä on varmistaa ja mahdollistaa riittävät resurssit ja osaaminen organisaatiossa, jotta asiat voidaan tehdä vaatimusten edellyttämällä tavalla. Saman voidaan ajatella pätevän myös kestävyysraportoinnin järjestämiseen.
Varmennetulla raportoinnilla luotettavampaa tietoa sidosryhmille
Uusimmassa hallituksen esityksessä on ollut muutos poistaa rikoslaki muutettavien lakien joukosta, eli aiemmin ehdotettu kestävyysraportointirikos ja -rikkomus eivät tulisi osaksi rikoslakia. Tämä on toivottu ja myös perusteltu muutos. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukainen yksiselitteisyyden vaatimus ei täyty, koska raportoinnin velvoitteet ovat tulkinnallisia kestävyysraportointistandardiin sisällytetyn olennaisuuskriteerin vuoksi.
Ja vielä viimeisenä pakollinen varmennus – sekään ei lähtökohtaisesti kuulosta mukavalta. Voisiko kuitenkin ajatella niin, että onpa hienoa, kun vielä kolmas riippumaton osapuoli tulee tekemään varmennustoimenpiteitä toimintakertomuksessa esitetyille kestävyysraportin tiedoille? Näin sidosryhmät saavat asteen luotettavampaa tietoa. Myös hallituksen näkökulmasta on saatu lisävarmuutta tiedoille, joiden esittämisestä ja oikeellisuudesta hallitus vastaa.
Artikkeli on tiivistelmä Boardview 2/2023 -lehdessä julkaistusta teema-artikkelista.
