Vihreä siirtymä tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kasvuun. Yritysten hallituksilla on keskeinen rooli kasvun kiihdyttämisessä – vihreään kasvuun tähtäävän strategian lisäksi hallituksen tulee varmistaa, että muutos organisaatiossa tapahtuu ja vihreä arvonluonti realisoituu.
Vihreä siirtymä on kasvumahdollisuus, jota suomalaisilla yrityksillä ei ole varaa ohittaa. Vihreä siirtymä tarjoaa Suomelle jopa 100 miljardin euron vientimahdollisuuden vuoteen 2035 mennessä. Suomella on monien kilpailuedun lähteiden ansiosta poikkeukselliset edellytykset vastata kasvavaan vihreään kysyntään.
Globaali vihreä siirtymä vaatii valtavan määrän investointeja. Investointitarpeen ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on arvioitu olevan 100–150 tuhatta miljardia dollaria vuoteen 2050 mennessä globaalisti, eli noin 3–5 tuhatta miljardia dollaria vuodessa1. Erityisesti EU-lainsäädäntö, kuten päästökauppa ja energiatehokkuusvaatimukset, vahvistaa tarvittavaa muutosta eri toimialoilla.
Yritysten tulee olla valmiita mukautumaan ja varmistamaan liiketoimintansa tulevaisuus aikana, jolloin kasvava määrä tuotteita ja palveluita täytyy pystyä tarjoamaan vähemmillä tai kestävämmillä resursseilla. Tämä luo valtavan kasvumahdollisuuden vihreille ratkaisuille läpi arvoketjujen.
Viime vuosikymmenenä suomalaiset yritykset eivät kuitenkaan ole pystyneet tarttumaan kiinni kasvuun naapurimaihin verrattuna. Suomen bruttokansantuote (BKT) on laahannut muita Pohjoismaita perässä.
Yksi mahdollinen selittävä tekijä heikkoon kasvuun on Suomen tuotekehityksen romahtaminen Nokian kulta-ajan jälkeen2. Kehitys on myös ollut liian inkrementaalista. Suomalaiset yritykset myös investoivat keskimäärin vähemmän täysin uusiin innovaatioihin ja yritykselle uusiin tuotannonaloihin kuin parhaat kansainväliset verrokkinsa3.
Boston Consulting Group (BCG) ja Climate Leadership Coalition (CLC) käynnistivät Suomen keihäänkärjet vihreään kasvuun -työn4 ja haastattelivat yli 60 yritysjohtajaa, tutkijaa, korkean tason virkahenkilöä ja suurimpien puolueiden poliitikkoja tavoitteenaan varmistaa, että Suomi maksimoi kasvun ja hiilikädenjäljen5 vihreässä siirtymässä. Raportti osoittaa, miten – historiallisesta kehityksestä huolimatta – Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on poikkeukselliset edellytykset vihreään kasvuun.
Suomalaisilla yrityksillä on edellytykset toimia vihreän siirtymän edelläkävijöinä
Suomella on useita kilpailuedun lähteitä, jotka tarjoavat edellytykset vastata kasvavaan vihreään kysyntään. Esimerkiksi mineraalit, uusiutuva energia ja metsät ovat arvokkaita luonnonvaroja, joita yritykset pystyvät hyödyntämään vihreässä tuotannossa ja teknologioissa.
Mineraalivarantojen kokonaisarvo on yli 500 miljardia euroa6, ja Suomi on ainoa valtio Euroopassa, jossa on kaikkia akuissa käytettäviä arvokkaita mineraaleja, erityisesti kobolttia. Suomalaisesta sähköntuotannosta noin 90 prosenttia on hiilineutraalia, josta jo puolet on uusiutuvaa7. Lisäksi yli 75 prosenttia Suomen maa-alasta on metsiä, kokonaisarvoltaan jopa 240–510 miljardia euroa8.
Luonnonvarojen lisäksi Suomessa on houkutteleva liiketoimintaympäristö vihreille innovaatioille monesta näkökulmasta. Ensinnäkin suomalaisilla yrityksillä on poikkeuksellista osaamista prosessitehokkuudessa. Myös suomalaisen työvoiman kyvykkyydet tukevat vihreää kasvua. Suomalaiset työntekijät ovat koulutettuja ja osaavia – Suomessa on muun muassa maailman digitaalisesti kyvykkäin työvoima9.
Suomalainen yritysmaailma ja yhteiskunta ovat poikkeuksellisen sitoutuneita vihreään siirtymään. Puhtaus, vihreys ja terveys ovat osa pohjoismaista brändiä, mikä tukee vihreää vientiä Suomesta. Lisäksi Suomen vahva innovaatioympäristö ja vakaa liiketoimintaympäristö houkuttelevat sijoituksia suomalaisiin yrityksiin.
Vihreän viennin viisi keihäänkärkeä
BCG:n ja CLC:n työssä löydettiin jopa 28 vihreän kasvun mahdollisuutta suomalaisissa yrityksissä. Mahdollisuuksia tarkasteltiin kuluttajalähtöisesti asumisen10, ruoan, liikkumisen sekä muodin ja kuluttajatuotteiden arvoketjujen kautta. Keskeisiä teemoja läpi arvoketjujen ovat esimerkiksi innovatiiviset materiaalit, kestävät tuotantoprosessit, toimitusketjun optimointi hukan vähentämiseksi, vastuullinen tuotesuunnittelu ja energiatehokkaat ratkaisut.
Energia ja teolliset prosessit palvelevat kaikkia arvoketjuja tarjoten lukuisia mahdollisuuksia vihreässä siirtymässä. Suurin potentiaali on yrityksillä, jotka ovat mukana kehittämässä siirtymää fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä ja raaka-aineita.
Suomen merkittävimpinä kasvumahdollisuuksina tunnistettiin viisi keihäänkärkeä, jotka nojaavat suomalaisten yritysten kilpailuedun lähteisiin. Niillä on suuri hiilikädenjälki ja arviolta 85–100 miljardin euron vientipotentiaali vuoteen 2035 mennessä, mahdollistaen Suomen viennin tulevaisuuden kilpailukyvyn.
- Nettopositiivisen asumisen kokonaisratkaisujen tarjoaminen, esimerkiksi puurakentaminen, hiilineutraalit energiaratkaisut ja kysyntäjoustojärjestelmät
- Biopohjaisten tuotteiden ja materiaalien kehittäminen ja tuottaminen, muun muassa kestävät tekstiilikuidut, biopohjaiset kuluttajatuotteet ja kevyet erikoismateriaalit esimerkiksi autoteollisuudelle
- Dekarbonisaatioteknologia ja -palvelut korkeapäästöisiin teollisiin prosesseihin, esimerkiksi sähköistäminen, elinkaariratkaisut ja energiajärjestelmien optimointi
- Kiertotalouden akut ja vihreät metallit esimerkiksi auto- ja ilmailuteollisuudelle
- Vihreää vetyä hyödyntävät ratkaisut, kuten vihreä teräs, synteettiset polttoaineet ja lannoitteet sekä vaihtoehtoiset ruokaproteiinit.
Kuva 1. Vihreän kasvun ja transformaation viitekehys
Hallitus vihreän kasvun kiihdyttäjänä
Jokaisessa pääarvoketjussa on useita vihreitä kasvumahdollisuuksia. Hallituksella on keskeinen rooli yritykselle olennaisten kasvumahdollisuuksien tunnistamisessa ja realisoitumisessa.
BCG:n vihreän kasvun ja transformaation viitekehyksen mukaisesti seuraavat peruspilarit ovat edellytyksiä onnistuneelle strategian toteutukselle (ks. kuva 1):
► Vihreän kasvun visio, strategia ja kunnianhimoiset tavoitteet on asetettu sekä niihin tähtäävä toteutussuunnitelma luotu.
► Yrityksellä on selkeä strategia ja hankkeet, miten ydinliiketoiminta saadaan transformoitua kestäväksi.
► Tämän lisäksi ydintoiminnan rinnalla kehitetään uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja lippulaivahankkeita, joiden osuus liiketoiminnasta kasvaa merkittävästi.
► Vihreän kasvun mahdollistajat ovat paikallaan: data ja analytiikka vaikutuksen mittaamiseen, insentiivit ja vihreää kasvua tukeva organisaatio sekä vihreään kasvuun uskova ja aidosti sitoutunut johto.
Kun kuvatut peruspilarit ovat olemassa, yritys voi luoda uutta arvoa ja kilpailuetua vastuullisuudella.
Kaikki lähtee voittavasta, vihreään kasvuun tähtäävästä strategiasta. Miten yrityksen hallitus voi varmistaa, että yrityksellä on oikea visio ja strategia, jotka maksimoivat arvonluonnin vihreässä siirtymässä? Lue artikkeli Viisi vihreän siirtymän strategista teemaa, jossa kuusi asiantuntijaa kertoo näkemyksensä vihreän siirtymän arvonluonnista.
Viitteet:
1) Boston Consulting Group & Global Financial Markets Association, Climate Finance Markets and the Real Economy, Dec 2020
2) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:50, Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset
3) Business Finland, Synergy Group Europe
4) BCG & CLC, Finland’s Moonshots for Green Growth
5) Myönteiset ilmastovaikutukset, joita tuotteen tai palvelun käytöllä on muihin vastaaviin tuotteisiin tai palveluihin verrattuna
6) GTK
7) Tilastokeskus
8) Metsäteollisuus; BCG, The Staggering Value of Forests – and How to Save Them
9) EU Digital Economy and Society Index
10) Asumisen arvoketju sisältää myös toimitilat ja niihin liittyvät elinkaaripäästöt
Artikkeli on tiivistelmä Boardview 2/2023 -lehdessä julkaistusta teema-artikkelista.
Kuvitus: Jussi Kaakinen
