Miten yrityksen hallitus voi varmistaa, että yrityksellä on oikea visio ja strategia, jotka maksimoivat arvonluonnin vihreässä siirtymässä? Boston Consulting Group (BCG) on tunnistanut viisi strategista teemaa, joihin jokaisen hallitusammattilaisen tulisi kiinnittää huomiota omassa yrityksessään:
1. Arvonluonnin maksimointi arvoketjussa
Vihreässä siirtymässä useat arvoketjut luodaan uudestaan, ja tässä muutoksessa on tärkeä tunnistaa uusia, arvoa luovia positioita. Erityisesti Suomessa olevien resurssien arvo kannattaa pyrkiä hyödyntämään täysimääräisesti. Nyt riskinä on, että Suomesta tulee uusiutuvan energian vientimaa. Noin 90 prosenttia vihreistä investoinneista keskittyy uusiutuvan energian tuotantoon1.
Arvonluonnin maksimoimiseksi yritysten on oleellista päästä kiinni myös toisen, kolmannen ja neljännen aallon investointeihin, kuten vihreän vedyn johdannaistuotteiden valmistukseen, mineraalien jalostukseen akkumateriaaleiksi ja ”Sustainability as a Service” -palveluiden tarjoamiseen teknologian rinnalla. Hallitusammattilanen Jorma Eloranta muistuttaa, että se, missä liiketoiminnassa yritys pelaa ja ei pelaa, on aina hallituksen strateginen päätös.
2. Kiertotalous kasvun mahdollistajana
Kiertotalous on yrityksille valtava liiketoimintamahdollisuus, sillä pelkästään Pohjoismaissa kiertotalouden taloudellisen potentiaalin on arvioitu olevan 48 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä2. Toisen hukka voi olla toisen raaka-aine, Terhi Vapola (Greencode Ventures) huomioi.
Uusien liiketoimintamahdollisuuksien lisäksi kiertotalous voi olla välttämättömyys ydinliiketoiminnan jatkumiselle tulevaisuudessa erityisesti luonnonmateriaaleja käyttävillä toimialoilla. Strategian asettamisen hyvänä lähtökohtana toimii nykyliiketoiminnan stressitestaus. Onko liiketoiminta edelleen voittavaa, jos huomioidaan planetaariset rajat eli ilmastovaikutukset, veden ja maan käyttö ja luonnon monimuotoisuus3?
3. Vihreä preemio laajasti ymmärrettynä
Vihreästä preemiosta puhuttaessa usein kuullaan, etteivät asiakkaat ole valmiita maksamaan enemmän vastuullisemmista tai kestävämmistä tuotteista. Vihreä preemio voi kuitenkin realisoitua monessa muodossa.
Arvoperusteisen preemion voi synnyttää esimerkiksi regulaatio (kuten sekoitevelvoite polttoaineissa), eikä se välttämättä realisoidu välittömän ostajan kanssa, vaan vasta myöhemmin arvoketjussa.
Kustannusperusteinen preemio syntyy vihreän tarjoaman luomasta kustannussäästöstä, esimerkiksi päästökaupan yhteydessä.
Volyymipreemion taas voi saavuttaa silloin, kun asiakkaat ovat halukkaita vaihtamaan samanhintaiseen mutta vihreään vaihtoehtoon. Silloin markkinaosuutta saadaan kasvatettua vihreän tarjoaman ansiosta.
Vapola korostaa, että vihreän siirtymän kanssa ei kannata aikailla, vaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua heti.
4. Inkrementaalinen vs. disruptiivinen innovaatio
Viime vuosina suomalaiset yritykset ovat nojanneet ydintoimintansa inkrementaaliseen kehitykseen disruptiivisen innovaation sijaan. VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen korostaa, että Suomessa tarvitaan myös pitkäjänteistä, strategista yhteistyötä, jotta saadaan aikaan merkittäviä innovaatioita ja pysytään mukana tuottavuuskehityksessä ja kyetään uudistamaan liiketoimintaa. Esimerkkejä keinoista disruptiivisemman innovaation kiihdyttämiseksi ovat muun muassa T&K-panostusten lisääminen ja kriteerien päivittäminen, yhteistyö startup-ekosysteemin kanssa, yhteistyö arvoketjussa ja sen yli sekä ”out-of-the-box”-ajattelun mahdollistaminen.
Inka Mero (Voima Ventures) korostaa, että kasvun saavuttamiseksi tulee systemaattisten tuotekehityspanostusten lisäksi miettiä, mitä optimoidaan. Optimoidaanko vähän vanhaa vai olisiko syytä lähteä mukaan johonkin kokonaan uuteen? Lisäksi Ilpo Kuokkanen (Coolbrook) muistuttaa, että runsas ja vapaa ajatustenvaihto voi vauhdittaa innovaatiota: ”On äärimmäisen tärkeää, että törmäytetään yhteen eri alojen asiantuntijoiden ideoita ja ajatuksia.”
5. Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin peli
Vihreässä siirtymässä yksi oleellisimmista strategisista kysymyksistä on se, miten voittaa sekä lyhyellä, keskipitkällä että pitkällä aikavälillä. Pitkän aikavälin nettonollatavoitteiden lisäksi hallitusammattilaisten pitää kysyä, mitä voidaan tehdä jo nyt? Esimerkiksi resurssien optimointi voidaan aloittaa heti vaikuttaen positiivisesti sekä yhtiön päästöihin että talouteen, muistuttaa Vapola. Vaikka yrityksessä olisi luotu visio ja strategia vihreän kasvun saavuttamiseksi, pitää olla valmis reagoimaan muuttuvassa maailmassa.
”Pitää olla tuntosarvet herkkänä ja valmis muuttamaan suuntaa, jos koetaan, että se ei enää olekaan oikea”, muistuttaa Herkko Plit (P2X Solutions).
Jatkuvan strategisen tarkastelun lisäksi tulee miettiä pitkän aikavälin peliä.
”Vihreässä siirtymässä ei kannata tyytyä seuraajan rooliin, vaan on hyvä miettiä, miten itse voisimme disruptoida maailman menoa”, kiteyttää Eloranta.
Kirjoittajat kiittävät hallitusammattilaisia osallistumisesta artikkeliin – Jorma Eloranta, Inka Mero (Voima Ventures), Terhi Vapola (Green Code Ventures), Ilpo Kuokkanen (Coolbrook) ja Herkko Plit (P2X Solutions), sekä VTT:n strategiajohtaja Laura Juvonen.
Viitteet:
1) Elinkeinoelämän keskusliitto
2) BCG, Nordic Circular Economy
3) Johan Rockström, ‘Planetary Boundaries’; Science-based targets for Nature (SBTN)
Artikkeli on tiivistelmä Boardview 2/2023 -lehdessä julkaistusta teema-artikkelista. Lue myös artikkeli Suomalaisilla yrityksillä on edellytykset vihreään kasvuun>
Kuvitus: Jussi Kaakinen
