Kestävyyteen liittyvät teemat puhuttavat koko ajan enemmän yrityksissä, ja rahoitusalalla keskiössä on ennen kaikkea kestävä rahoitus. Mitä jokaisen hallitusammattilaisen on hyvä tietää kestävästä rahoituksesta?
Pandemia ja maailmanpolitiikan myllerrykset ovat suunnanneet viime vuosina sekä yritysten että päättäjien huomion akuutteihin kriiseihin ja niistä selviämiseen. Maailmanlaajuisesti olemme puolivälissä YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa mutta emme lähelläkään tavoitteiden saavuttamista. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan odota kriisien päättymistä tai talouden tilanteen paranemista. Aika toimia on nyt.
Kestävyysteemoista tarvitaan entistä enemmän tietoa tukemaan päätöksentekoa. Esimerkiksi rahoittajan on tärkeää tietää, mille sektoreille suurimmat ilmasto- ja ympäristövaikutukset kohdistuvat, jotta se voi varautua näiden sektorien riskeihin sekä samanaikaisesti tukea rahoittamiaan yrityksiä niiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Kuten globaalista päästöjen kehittymisestä nähdään, hyvät tavoitteet eivät yksin riitä torjumaan ilmastonmuutosta. Tarvitaan tekoja ja toimintaa, jotka todennettavasti vähentävät päästöjä. Kiristyvän lainsäädännön ja yhteistyön rinnalla näitä tekoja vauhdittaa raha. Sijoitus- ja rahoituspäätösten taustalla taas painavat vuosi vuodelta enemmän tulevaisuuteen katsovat ilmastonäkökulmat.
Tavoitteiden asettamisessa yritykset ja rahoittajat ovat keskeisessä roolissa, ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä. Ilman rahaa ei ole vihreää siirtymää eli esimerkiksi investointeja korvaamaan fossiilista energiatuotantoa, millä taas on iso merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Yritykset taas vastaavat siitä, miten kanavoitu raha käytetään ja vastuullisuustavoitteet käytännössä saavutetaan.
Moni yrityspäättäjä on törmännyt viime vuosina sanapariin kestävä rahoitus (sustainable finance). Mutta mistä tässä kaikessa on kysymys ja mitä jokaisen on hyvä tietää aiheesta?
Kestävä rahoitus pohjautuu kahteen päälogiikkaan
Kestävän rahoituksen ratkaisut edistävät kestävän kehityksen tavoitteita, jotka liittyvät niin ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen kuin hyvään hallintotapaan. Käytännössä ratkaisut voi jakaa kahteen päätyyppiin.
Kestävän kohteen rahoituksessa varojen käyttö rajataan toimintoihin, joilla on positiivinen vaikutus. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoitus edellyttää tietynlaista liiketoimintaa tai kestävän kohderahoituksen kriteerit täyttävää rahoitettavaa kohdetta. Rahoituksen kohde tunnistetaan etukäteen ja sen vaikuttavuutta seurataan vuosittain.
Yhtiön kestävyyteen liitetyssä rahoituksessa varat käytetään yhtiön yleisiin tarkoituksiin. Tämä rahoitusmuoto soveltuukin lähtökohtaisesti kaikille toimialoille, sillä lainaehdot sidotaan yhtiön vastuullisuustavoitteisiin, joissa suoriutuminen vaikuttaa rahoituksen vuosittaiseen marginaaliin ennalta sovitulla tavalla.
Oikein valittu kestävän rahoituksen ratkaisu tukee yritystä sen omien kestävyystavoitteiden saavuttamisessa.
Tulevaisuus näyttää kestävämmältä
OP:n kestävän yritysrahoituksen ratkaisujen kysyntä on ollut viime vuosina kasvu-uralla. Kaikkiaan OP Yrityspankki oli myöntänyt vihreitä- ja kestävyyskriteerilainoja vuoden 2023 lopussa 6,5 miljardia euroa. Lisäksi kiinnostus kestävyysteemaisiin joukkovelkakirjalainoihin kasvoi edelleen.
Kestävän rahoituksen kysynnän voi olettaa jatkuvan vilkkaana. YK esimerkiksi on arvioinut, että kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää vuosittain noin 3 000–5 000 miljardin dollarin vuotuisia investointeja. Luottoluokitusyhtiö S&P Global on puolestaan arvioinut, että jo yksistään joukkovelkakirjamuotoisia kestävyyslainoja lasketaan liikkeeseen kuluvana vuonna noin tuhannen miljardin dollarin edestä.
Kysynnästä kertovat myös suuryritysten näkemykset, joita OP on kartoittanut vuosittain suuryritystutkimuksessa. Tammikuussa julkaistu uusin tutkimus paljasti, että vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset ravistelevat koko yrityskenttää kokoluokasta huolimatta.
Tutkimuksen mukaan yli puolet (56 %) suuryrityksistä on jo joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan tai toimittajiaan vastuullisuusvaatimusten takia. Lisäksi 53 prosenttia suuryrityksistä kertoo tulevansa vielä vaihtamaan alihankkijoita.
Suurilla yrityksillä on perinteisesti pitkät ja laajat arvoketjut, ja valtaosa suuryritysten päästöistä syntyy toimitusketjun kautta. Päästövähennystavoitteiden näkökulmasta ei ole kummallista, että toimitusketjut joutuvat nyt läpivalaisuun.
Samalla suuryritystutkimus paljasti, että investointien kasvuvauhti hiipuu vuonna 2024 sekä aineettomissa että aineellisissa investoinneissa. Siitä huolimatta yritykset odottavat kestävään liiketoimintaan liittyvien investointien kasvavan lähes kolme prosenttia vuonna 2024. Viesti on merkittävä: vastuullisuustyöstä ei tingitä edes epävarmuuden keskellä.
Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka on julkaistu Boardview-lehden numerossa 1/2024.
