Marimekko panostaa Aasiaan muoti edellä

Marimekko on houkutellut hallitukseensa kaksi aasialaista ja yhden italialaisen muotialan huippuosaajan. Hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila pisti itsensä likoon osaajien rekrytoinnissa.

Hallitusta rakentaessaan puheenjohtaja Mika Ihamuotila miettii, onko yhtiön hallituksessa juuri sitä osaamista, jota yhtiön strategia seuraavan 3–5 vuoden aikana tarvitsee. Tämän periaatteen mukaan myös nykyinen hallitus on muodostettu.

”Hallituksen jäsenet edustavat hyvin erilaisia kulttuuri- ja osaamistaustoja. Kokemukseni mukaan tämänkaltainen diversiteetti on selvästi hedelmällisempää kuin vaikkapa ikään ja sukupuoleen perustuva malli”, Ihamuotila sanoo.

Hallituksen jäsen Tomoki Takebayashi on Diorin toimitusjohtaja Tokiossa. Hän tuntee muodin ja Japanin ohella muutakin Aasiaa, ja hän on työskennellyt myös McKinseyllä NewYorkissa.

”Toinen kiinnostava nimi on Shanghaissa asuva kiinalainen Carol Chen. Vielä vuosi sitten hän toimi Kiinan suurimman muotiyrityksen toimitusjohtajana ja aloitti juuri Crocsin Aasian johtajana. Hän on toiminut myös Niken ylimmässä johdossa.”

Uusin jäsen, italialainen Massimiliano Brunazzo on Bottega Venetan Euroopasta, Intiasta ja lähi-idästä vastaava toimitusjohtaja.

Woltin uusista markkinoista vastaava johtaja Marianne Vikkula tuo mukanaan digitaalisen kulttuurin asiantuntemusta. Operaatioiden ja rahoituksen osaamista edustaa talousjohtajataustainen Teemu Kangas-Kärki.

”Kaikki hallituksen jäsenet tuovat meille tämänhetkisessä strategisessa tilanteessa tarvittavia osaamisalueita”, Ihamuotila toteaa.

Huomio tehokkaaseen ajankäyttöön

Moni ihmettelee, miten Marimekon hallitukseen on saatu niin korkeatasoisia jäseniä. Apuna ovat olleet globaalit suorahakukonsultit, mutta tätäkin tärkeämpää on hallituksen puheenjohtajan oma jalkatyö. Ihamuotila tapaa kandidaatit henkilökohtaisesti ja keskustelee heidän kanssaan yhtiön brändistä ja strategiasta, ja näin moni innostuu avautuneesta mahdollisuudesta.

Ihamuotila pohtii, että jos yritys hakee laadukasta hallituksen jäsentä ulkomailta, etenkin toiselta mantereelta, on pakko ymmärtää se, ettei heillä ole hirveästi aikaa ja lentäminenkin on kuluttavaa. Tällöin puheenjohtajan on kiinnitettävä huomiota tehokkaaseen ajankäyttöön.

”Marimekossa osa hallituksen kokouksista pidetään etänä ja osa fyysisesti. Suomalaiset jäsenet huolehtivat tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan työstä, jolloin tämänkaltainen valmisteleva työ ei vie liikaa hallituksen ulkomaisten jäsenten aikaa ja hallitus voi keskittyä strategisiin kysymyksiin.”

Kilpailija-analyysi hallituksen agendalle

Ihamuotilan havaintojen mukaan yksi suurimmista puutteista suomalaisten hallitusten toiminnassa on, että aivan liian vähän keskustellaan oman toimialan tapahtumista. Onko esimerkiksi tullut uusia tuotteita tai toimijoita tai mitkä syyt ovat johtaneet kilpailijan kaatumiseen tai menestymiseen.

”Marimekossa nämä asiat ovat hallituksen agendalla. Analysointi luo pohjaa hallituksen strategiselle työskentelylle. Etenkin ulkomaalaiset jäsenet ovat kokeneet toimintamallin kannustavana, koska he saavat mukaansa uutta informaatiota ympäröivästä maailmasta”, Ihamuotila toteaa.

Hänen mukaansa Marimekko on optimaalisesti asemoitunut sinne, minne kuluttajat ovat matkalla. Varsinkin nuoret arvostavat kestäviä ja ajattomia tuotteita ja brändejä, joilla on vahvat arvot.

”Olemme oivaltaneet jo kauan sitten, missä voisimme olla maailman paras. Se liittyy ihmisille iloa tuoviin väreihin ja kuvioihin ja niistä luotuihin tuotteisiin ainutlaatuisen arvomaailman ohella”, Ihamuotila sanoo.

 

Tämä on tiivistetty versio haastattelusta, joka on julkaistu Boardview-lehden numerossa 1/2024.

Teksti: Matti Valli
Kuva:
 Marimekko
Kuvitus: iStock