Arvonluonti listaamattomassa yrityksessä ei ole sprintti, vaan se on maraton – mutta mistä palikoista arvoa rakennetaan mahdollisimman kestävästi?
Tilintarkastuspartneri Erika Grönlund EY:stä on tehnyt paljon yhteistyötä listaamattomien yritysten kanssa ja tietää arvonluonnin mahdollisuudet ja haasteet. Hänen mukaansa arvonluonti on monitahoinen asiakokokonaisuus, jossa painavat muiden ohella niin muuttuva demografia ja teknologia kuin ilmastonmuutoskin. Myös luottamus on aivan keskeinen rakennuspalikka.
EY julkaisi keväällä 2023 tutkimuksen, jonka teemana oli pitkän aikavälin arvonmuodostus. Raporttia varten oli haastateltu 200 ihmistä 15 maassa ja sen kärkenä oli vastuullisuuden vaikutus arvonluontiin.
Raportista hahmottuu kolme isompaa teemaa. Ensinnäkin tärkeässä roolissa arvonluonnissa on oikeanlaisen hallintojärjestelmän rakentaminen ja tehokkuus. Sitten ovat ne konkreettiset toimenpiteet – teot – joilla arvoa pyritään luomaan. Kuvan täydentää tehdyistä toimenpiteistä jämptisti kertominen – kuten vaikkapa ESG-raportointi – ja palkitseminen joko lyhyen tai pitemmän tähtäimen tavoitteiden saavuttamisesta.
Arvo luo lisää arvoa
Muutoksen suunta on selvä sekin: pääoma ja osaaminen siirtyvät yrityksiin, jotka luovat arvoa pitkällä aikavälillä ja yhä suuremmalle joukolle ihmisiä.
Grönlundin mukaan edelläkävijäyritykset ovat jo integroineet arvonmuodostuksen strategiaansa, kun peränpitäjät vielä kieltäytyvät ottamasta vastuuta eivätkä juuri näe tarvetta muuttaa yhtään mitään. ”Suurin osa yrityksistä on näiden kahden ääripään välissä.”
Mittaa niin tiedät
EY:n oma pitkän aikavälin arvonmuodostuskehikko (Long-term value framework) on viiden vuoden takaa. Sen ”moottorina” on tunnistaa ja luoda mittarit arvonmuodostukselle – olipa sitten kyse taloudellisista tai ei-taloudellisista seikoista.
Arvoa muodostetaan hyvin monella tavalla, joten mittareitakin on useita. ”Yrityksen hallitus on kyllä yleensä hyvin tietoinen pitkäaikaisen arvonmuodostumisen merkityksestä”, linjasi Grönlund.
Grönlundin puheenvuoroa seurasi paneelikeskustelu, jonka teemoina olivat omistusstrategia, hallituksen rooli, palkitseminen ja vastuullisuus. Panelisteina nähtiin Jonas Geust, CEO, Bluefors ja Helvarin hallituksen puheenjohtaja; Aho Groupin omistajayrittäjä ja hallituksen jäsen Miia Porkkala; ja hallituksen jäsen Ove Uljas Berneriltä.
Omistusstrategia paperille!
Porkkalan mukaan perheyhtiön omistusstrategian täytyy lähteä vastuullisuudesta. ”Kun kasvua haetaan, sen on oltava kestävää.”
”Joskus kasvu on haettava ’kuopan’ eli mahdollisten rönsyjen irrottamisen kautta, jotta saadaan resurssit uudistumiseen ja ytimen kasvuun. Ennen tätä edessä saattaa olla liikevaihdon lasku, mutta jatkossa yritys on terveempi ja kasvu kovempaa.”
Jonas Geustin mukaan järkevään omistusstrategiaan kuuluvat ”selkeät tulikomennot”. Hän totesi, että vikkelää exitiä hakevien pääomasijoittajien ajama linja todennäköisesti poikkeaa perheyrityksen vastaavasta – mutta tärkeintä on, että kaikki tietävät missä mennään.
”Selkeys tuo tuloksia”, hän linjasi. Kaikki kolme panelistia halusivat myös nähdä omistusstrategiasta mustaa valkoisella.
Ove Uljas kaipasi omistajuuteen ”walk the talk” -henkeä, jossa omistaja piipahtaa tehtaalla tai käyttää puheenvuoron virkistystilaisuudessa. ”Kun omistajan presenssi näkyy arjessa jollain tavalla, sillä on merkitystä yllättävän paljon.”
Hallituksen rooli: kysy oikeita kysymyksiä
Panelistien mukaan hallituksen täytyy pystyä jalkauttamaan omistajan tahtotila siten, että se muuttuu yrityksen strategiaksi. Samalla korostuu hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan ”kohtalonyhteyden” tärkeys: kun tämä taistelupari on iskussa, yrityksen asiat tapaavat hoitua.
Palkitseminen ei ole vain rahaa
Eri insentiivimalleissa on erilaisia aikajänteitä. Panelistit huomioivat, että vuosittaisen palkitsemisen sijaan huomattavasti pitempi aikajänne voi kuitenkin olla se parempi peliliike aidon arvonluonnin näkökulmasta.
”Yrityksen arvontuottamismalli voi olla sellainen, että tuloksia odotetaan vasta 10 vuoden kohdalla”, totesi Uljas. Keskustelussa mainittiin useampaankin kertaan vanha maksimi, jonka mukaan perheyhtiön kvartaali on 25 vuotta.
Porkkala huomautti, että palkitsemisessa ei myöskään ole kysymys vain rahasta.
Geustin mukaan palkitsemismekanismien luominen ja fiksu pyörittäminen on itse asiassa yksi ”haasteellisimpia asioita saada oikein” yrityksessä.
Vastuullisuus DNA:ssa?
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että ainakin perheyhtiössä vastuunkanto on aika syvällä firman DNA:ssa.
”Vastuullinen omistaja on kiinnostunut yrityksestä”, napautti Porkkala ja huomautti, että ellei mielenkiintoa löydy, kannattaa irtautua yhtiöstä.
Samalla vastuullisuus on sijoitus tulevaisuuteen. Geust huomautti, että kunkin yrityksen on päätettävä, aikooko se olla vastuullinen, tulevaisuuden toimija vai hidasta kuolemaa tekevä firma, joka ei vastuullisuusasioista piittaa.
DIF-aamiaisen aiheena 3.10.2023 oli Arvonluonti ja kasvu listaamattomissa yrityksissä. Tapahtuma järjestettiin EY:n uusissa tiloissa Korkeavuorenkadulla.
Teksti: Sami Anteroinen.
Kirjoitus on tiivistelmä Boardview 2/2023 -lehdessä julkaistusta jutusta.
Tutustu myös tilaisuudesta kirjoitettuun DIFin tapahtumatiivistelmään: ”Kestävä arvonluonti ja kasvu: Tavoitteista konkretiaan, palkitseminen tukee ja selkeys tuo tuloksia”.