Pääomasijoittamisesta on tullut merkittävä omistamisen muoto myös Suomessa. Kehitys liittyy läheisesti pääomamarkkinoiden yleisempiin kehitystrendeihin maailmalla, mutta Suomen kohdalla se sopii erityisen hyvin meillä vallitsevaan epäkypsään yritysrakenteeseen.
Suomessa on paljon pieniä pk-yrityksiä, joilla on samankaltaiset ongelmat liiketoiminnassaan: Miten päästä ennen kaikkea kansainvälisille markkinoille ja kasvaa suuremmaksi tekijäksi? Mistä lisäresursseja kasvuun ja henkistä pääomaa yritysten johtoon ja hallituksiin?
Pääomasijoittajat tekevät tätä työkseen ja kykenevät nopeisiin liikkeisiin. Pääomasijoittajat pystyvät yhdistämään riskipääoman ja kunkin yrityksen vaatiman erityisosaamisen elegantilla tavalla ja ottamaan huomioon aikaisempien omistajien intressit. Sitten, kun yritys on kypsemmässä vaiheessa ja ehkä nopein kasvuvaihe on ohitse, on aika esitellä nämä yhtiöt uusina pörssiyhtiöinä.
Kaikissa sijoitusprosessin vaiheissa luodaan kohdeyrityksille arvoa. Kunkin vaiheen erillinen arvonluontipotentiaali vaihtelee paljon tapauskohtaisesti. Joissakin tapauksissa pelkästään omistajan vaihdos synnyttää arvoa, kun ”patoutunut vesi pääsee kunnolla liikkeelle” ja energiaa alkaa vapautua organisaatiossa.
Pääomasijoitusprosessin vaiheet (”sijoitustoiminnan arvoketju”) ovat:
- Sijoituskohteiden etsiminen ja priorisointi (”sourcing”)
- Transaktioiden toteuttaminen (”execution”)
- Yhtiöiden kehittäminen omistusjakson aikana (”value creation”)
- Sijoituksista irtautuminen (”exit”).
Suomessa varsinkin pääomasijoittamisen alkutaipaleella 90-luvun alkupuolella strukturointitaidoilla pystyi tekemään pieniä ihmeitä ja velkavivun käyttö lisäsi vielä merkittävästi oman pääoman tuottoa. Nykyään strukturoinnilla ja laadukkaalla transaktioiden toteutuksella ei ole enää samanlaista kilpailuetua vaan ne ovat enemmänkin välttämättömyyksiä.
Keskeisin osa arvonmuodostuksesta (yleensä >50%) tapahtuu kuitenkin pääomasijoittajan omistusjakson aikana, jolloin arvonluonti perustuu onnistumisiin useassa eri osatekijässä.
Näistä keskeisimmät ovat:
- Kasvun vauhdittaminen (orgaaninen kasvu, M&A, kansainvälistyminen)
- Kannattavuuden parantaminen ja toiminnan tehostaminen
- Pääoman käytön tehostaminen ja taseen optimointi (ml. velkavivun käyttö)
- Strategisen position jalostaminen (kerroin-vaikutus exitissä)
Arvonluonti realisoidaan sijoittajan irtautumisen yhteydessä (exit), joka hyvin hoidettuna prosessina luo sinänsä lisäarvoa. Yrityksen potentiaali on saatava esille ja mahdollisten ostajien nähtäville. Epäonnistuneessa irtautumisessa yrityksen arvo voi myös sulaa.
Pääomasijoittaminen
- Pääomasijoittajat tekevät hallinnoimistaan pääomarahastoista sijoituksia noteeraamattomiin yrityksiin, joilla on selvää kasvupotentiaalia.
- Pääomarahastoihin kerätään varoja tyypillisesti suurilta institutionaalisilta sijoittajilta kuten eläkeyhtiöiltä, vakuutusyhtiöiltä, family officeilta ja julkiselta sektorilta.
- Pääomasijoittajan pyrkimyksenä on kasvattaa sijoituksensa arvoa sijoituskauden aikana aktiivisen omistajuuden keinoin. Sijoitus on määräaikainen ja keskimäärin sijoitusjakso kestää 3–7 vuotta, mutta sijoitus voi kestää pidempäänkin.
Pääomasijoittaja ei usein vaadi lainkaan osinkotuottoa yhtiöstä, vaan tähtää tuoton realisointiin vasta irtautumisen eli exitin yhteydessä. Tuotto-odotuksen toteutuminen edellyttää, että kohdeyrityksen arvo on kehittynyt odotusten mukaisesti ja yritys on päässyt hyvälle ja kannattavalle kasvu-uralle.
Pääomasijoittajan lisäarvo ensimmäisen 3 vuoden aikana (vuosikasvu verrattuna kontrolliyrityksiin):
- Liikevaihdon kasvu +9 %-yksikköä
- Vientikeskeisyys +7 %-yksikköä
- Jalostusarvo +6 %-yksikköä
- Henkilöstön määrä +5 %-yksikköä
- Taseen loppusumma +4 %-yksikköä
- Innovatiivisuus
- Hallituksen kokeneisuus
Lähde: The Impact of Venture Capital and Buyout Investments in Finland (Alén, T., Aalto-yliopisto, 2012)
Suomalaisten pääomasijoittajien vaikuttavuusseuranta 2014
- Kohdeyritysten liikevaihto 12 mrd. €, 3,3% yksityisestä sektorista. Kasvu 6,0% (BKT -0,4%, pörssiyhtiöt, pl. rahoitusala -4 %).
- Kohdeyritykset työllistävät 65 000 ihmistä, 6,1% yksityisestä sektorista. Kasvu 5,3% (Suomen työlliset -0,4%).
Lähteet: FVCA, Tilastokeskus, http://www.nordnetblogi.fi/kohtuullinen-tuloskausi-takana/11/03/2015/
Tuomas Langin artikkeli julkaistaan kokonaisuudessaan Boardview-lehdessä joulukuussa 2016.
