Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky uskoo suoruuteen rakentaessaan suhdetta yhtiönsä hallitukseen. ”Me olemme hallituksen puheenjohtajan kanssa brutaalin rehellisiä toisillemme,” hän sanoo.
Annica Bresky on ollut Stora Enson toimitusjohtajana pian vuoden. Hänet nostettiin tehtävään joulukuussa 2019 yhtiön sisältä, kuluttajapakkausdivisioonan johtajan paikalta. Ehdokkaita tehtävään oli hallituksen puheenjohtajan Jorma Elorannan mukaan satoja. Hallitus oli Breskyn valinnasta yksimielinen.
”Stora Ensossa prosessi oli hyvin ammattimainen”, Bresky itse kiittelee.
”Hallitus määritteli, millaisen johtajan he halusivat, ja minun johtajuustaitojani arvioitiin ammattimaisesti ja systemaattisesti.”
Ilman luottamusta ei ole mitään
Hallituksen yksimielinen päätös uuden toimitusjohtajan valinnasta on hyvä lähtökohta luottamuksen rakentamiseen. Bresky sai vapaat kädet laatia ensimmäisen strategiansa.
”Se oli yksi edellytys työn vastaanottamiselle, että saisin arvioida yhtiötä ilman rajoituksia. Luonnollisesti yhtiön mukana tulee tietty perintö, jota ei voi pyyhkiä pois, mutta on ollut tärkeää voida aloittaa työnsä puhtaalta pöydältä, hän sanoo.”
Yhteistyössään hallituksen kanssa hän uskoo avoimuuteen.
”Olen hyvin suorapuheinen, enkä pidä yllätyksistä. Tiedän, ettei hallituskaan pidä niistä. Minun velvollisuuteni on antaa hallitukselle ennakkotieto, jos jotakin on tapahtumassa.”
Bresky kertoo keskusteluyhteyden hallituksen puheenjohtajan kanssa olevan avoin.
”Me olemme Jorman kanssa brutaalin rehellisiä toisillemme. Jos luottamusta ei olisi, ei kumpikaan kykenisi tuottamaan mitään lisäarvoa liiketoiminnallemme.”
Globaalilla areenalla
Breskyllä on johdettavanaan 25 000 hengen organisaatio, joka toimii 30 maassa. Kahdesta kulttuurista, Kreikasta ja Ruotsista, itsekin ponnistavana hän tuntuu solahtavan monikulttuuriseen ympäristöön luontevasti. Se näkyy myös Breskyn kokoamassa johtoryhmässä.
”Etsin monikulttuurista osaamista, kun rekrytoin tiimiäni. Meidän on kyettävä heijastamaan markkinoita, joilla toimimme.”
Etsin monikulttuurista osaamista, kun rekrytoin tiimiäni.
Stora Ensolla on innovaatiokeskuksia eri puolilla maailmaa, Suomen lisäksi muun muassa Kiinassa, Saksassa, ja Ruotsissa.
”Siten me pidämme toimintamme lähellä asiakasta ja kykenemme mukautumaan eri markkinoiden vaatimuksiin”, Bresky sanoo.
Kysyttäessä, mitkä ovat hänen mielestään Suomen ja Ruotsin erot kilpailukyvyn kannalta, Bresky vaikuttaa huokaisevan. Hän sanoo, että Stora Enson näkökulmasta Pohjoismaat ovat enemmänkin homogeeninen alue, kuin keskenään kilpailevia markkinoita.
”Molemmissa maissa on paljon kyvykkyyttä ja Pohjoismaat laajemminkin ovat hyvin kilpailukykyisiä. Haluan keskittyä enemmän siihen, mikä Pohjoismaita yhdistää.”
Liiketoiminnan resilienssi tärkeää
Helmikuussa koronapandemia laittoi globaalisti verkottuneen maailmantalouden polvilleen. Hallitusyhteistyön näkökulmasta kriisi on Breskyn mukaan kirkastanut, miten tärkeää hallituksenkin on ymmärtää yhtiön liiketoimintaa operatiivisella tasolla. Keskusteluyhteys on tältäkin osin ollut toimiva.
Loppuvuotta leimaa kuitenkin ennennäkemätön epävarmuus. Stora Enso on tehnyt toimia likviditeetin varmistamiseksi turbulenssin keskellä. Tärkeää on, että liiketoiminta on ollut vakaalla pohjalla jo ennen kriisiä.
”Pitkän aikavälin resilienssi on tärkeää ja avuksemme nyt. Aina, kun teemme investointeja, on kriteerinä se, että ne kestävät myös matalasuhdanteita.”
Omaa liiketoimintamallia on haastettava jatkuvasti.
Yhtiön strategia katsoo vahvasti tulevaisuuteen: viime vuoden investoinnit tutkimukseen- ja tuotekehitykseen olivat 141 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta 7 % tuli uusien tuotteiden ja palveluiden myynnistä. Tavoitteena on nostaa tuo osuus 15 prosenttiin.
”Omaa liiketoimintamallia on haastettava jatkuvasti”, Bresky linjaa.
”Ei voi ainoastaan optimoida tähän hetkeen, vaan on nähtävä uusia mahdollisuuksia. Jos niin ei tee, löytää pian käsistään vanhentuneen bisneksen.”
Haastattelun laajempi versio julkaistaan joulukuussa Boardview 2/2020 -lehdessä.
Teksti: Terhi Rauhala