Keskisuuret kasvuyritykset ovat avainasemassa Suomen talouden nostamisessa suosta. Kasvuryhmän 200 yritystä ovat kyllästyneet valittamiseen sekä muiden syyttelyyn ja uskovat, että Suomen tulevaisuuden rakentaminen on “meistä kiinni”. Rohkea ja radikaalikin uudistuminen on 2010-luvun vastuullista yrittäjyyttä, jonka seurausta kasvu on.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on tapahtunut tärkeä muutos: yrityksen perustamisen instituutio on kokenut onnistuneen muodonmuutoksen muun muassa Slushin ja lukuisten opiskelijayrittäjyysyhteisöjen voimin. Yrityksen perustamista ei nähdä enää vaihtoehtona vain niille, jotka eivät onnistuneet saamaan työtä muualta. Suomen fiksuimmat nuoret perustavat tänään omia yrityksiä ja miettivät, miten bisneksen avulla voidaan muuttaa maailmaa. Tämä on Suomelle pitkällä aikavälillä hyvin arvokasta ja suorastaan kriittisen tarpeellista.
Alkuvaiheen kasvuyritykset eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös niitä yrityksiä, jotka onnistuvat puskemaan läpi startup-vaihetta seuraavista kasvun lasikatoista, joita tulee tyypillisesti vastaan esimerkiksi viiden, kymmenen ja sadan euron liikevaihdon kohdalla. Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa, vaan 50 kansainvälisesti menestyvää ja toimialojaan uudistavaa keskisuurta kasvuyritystä, jotka ovat jo saaneet aikaan ensimmäiset kasvuonnistumisensa ja saavuttaneet hieman massaa. Toisin sanoen tarvitsemme siis terveen keskisuurten kasvuyritysten ekosysteemin, mistä mm. Etlakin julkaisi viime vuoden marraskuussa tutkimuksensa.
Kyseessä on kasvollinen ja lopulta melko pieni porukka, jonka voi koota yhteen saliin.
Ei työryhmiä, vaan yrittäjät yhteen
Tällaiset keskisuuret kasvuhaluiset yritykset ovat keskeisessä asemassa nyt, kun moni taho tuntuu etsivän Suomeen uutta kasvua. Suuri osa työpaikoista, teknologioista, patenteista, ideoista ja energiasta on kiinni tavallisissa, ehkä vähän epäseksikkäinäkin pidetyissä suomalaisyrityksissä. Sillä, mitä näissä hiljaisissa arjen sankareissa tapahtuu, on valtava merkitys Suomen tulevaisuudelle. Hyvä uutinen on, että kasvuhalukkuutta kyllä löytyy, kun lähdetään murtamaan vanhaksi käyneitä ajattelumalleja (“ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”) ja rakentamaan systemaattista kulttuurimuutosta kohti onnistumisten sallimista ja uteliaisuutta maailmaa kohtaan.
Näitä keskisuuria “hidden championeita” varten ei tarvitse perustaa valtiollista ohjelmaa tai työryhmää. Kyseessä on kasvollinen ja lopulta melko pieni porukka, jonka voi koota yhteen saliin. Näin yksityishenkilöiden aloitteesta lähtöisin oleva nonprofit-liike Kasvuryhmä tekikin: tammikuussa 2015 se alkoi systemaattisesti tuoda yhteen niitä 10-1000 miljoonaa euroa vaihtavien suomalaisyritysten omistajia, toimitusjohtajia ja hallituksen puheenjohtajia, jotka haluavat keskimäärin tuplata yrityksensä koon seuraavan viiden vuoden aikana. Ideana oli yksinkertaisesti luoda foorumi, jossa parhaat kasvun tavoitteluun liittyvät kokemusten kautta löytyneet reseptit pääsevät jakoon yrittäjältä yrittäjälle, johtajalta johtajalle.
Sittemmin jäsenistö on kasvanut 30 perustajajäsenestä lähes 200:een yritykseen ja jäsenistön edustamien kasvuyritysten yhteenlaskettu liikevaihto samalla lähes 13 miljardiin euroon. Kasvuryhmä pyörii nuoren yrittäjähenkisen tiimin voimin ja sen taustalla on suomalaisia yrittäjiä ja Suomen liike-elämän tulevaisuudesta kiinnostuneita johtajia, kuten esimerkiksi Risto Siilasmaa, Sari Baldauf, Aaro Cantell, Ilkka Kivimäki, Matti Alahuhta, Ilkka Paananen ja Mika Anttonen.
Miksi kaikki eivät kasva?
Suomalaisten keskisuurten yritysten kasvutahti on ollut viime vuosikymmenet keskimäärin sangen vaatimatonta: vuosina 2007-2012 eli viiden vuoden aikavälillä 10-200 miljoonaa vaihtavat suomalaisyritykset kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan kaikkiaan yhteensä kolme prosenttia. Siitä on Kasvuryhmän peräänkuuluttamaan tuplaamismentaliteettiin pitkä matka. Miksi?
Kasvuryhmässä keskitytään puhtaasti asioihin, joihin jäsenet voivat itse vaikuttaa – veroista valittaminen on siis tapaamisissa kielletty. Keskeisiksi kasvun lukoiksi yli sadassa Kasvuryhmän toistaiseksi pidetyssä tapaamisessa on identifioitu kasvuhalukkuuden ja uskalluksen puute, riskinoton vähäisyys, globaalien megatrendien ja toimialarajojen hämärtymisen ymmärtämisen vähyys, maailmanluokan osaamisen niukkuus ja tarpeeksi kirkkaan mission ja puhuttelevan tarkoituksen puuttuminen. Vaikka moni pelkää uusiin avauksiin liittyvää riskinottoa, “joojoo maailma muuttuu, mutta ei se minun toimialaani koske” –tyyppinen ajattelu voi käydä vielä kalliimmaksi.
Jos ei aseta kovia tavoitteita, kasvua ei varmasti tule.
Parhaat opit pois pöytälaatikoista
Kasvuryhmän toiminta on perusidealtaan yksinkertaista ja maalaisjärkistä: tavoitteena on pistää yritysten kasvattamiseen liittyvä kokemusperäinen tieto pöytälaatikoista kiertoon ja hyötykäyttöön. Käytännössä jäsenet kokoontuvat 15-20 yrittäjän ja toimitusjohtajan sparraustiimeissä ja altistavat kukin vuorollaan oman kasvusuunnitelmansa muiden haastamiselle ja kritiikille. Pyyntö kuuluu: “Ampukaa kasvusuunnitelmani täyteen reikiä, jotta voin tehdä siitä paremman.” Korulauseet ja selkään taputtelu jätetään muihin tapaamisiin, ja todelliset kipupisteet pyritään tuomaan esiin vertaisten kesken.
Kasvuryhmän toiminta perustuu muutamaan yksinkertaiseen periaatteeseen, joista ensimmäinen on: jos ei aseta kovia tavoitteita, kasvua ei varmasti tule. Jokainen jäsen asettaa omalle kasvulleen kunnianhimoisen viisivuotistavoitteen: missä aiomme olla viiden vuoden päästä? Miten sinne päästään? Mitä tämä tarkoittaa numeroina? Tämä “Törkee Lupaus” puretaan puolivuotisaskeliin ja konkreettisiin kasvuhankkeisiin, joiden etenemistä seurataan ja myös jaetaan koko porukalle leikillisen vertaispaineen synnyttämiseksi. Se on yksinkertainen tapa tehdä omasta lupauksesta todempi.
Tärkeää on myös se, että toisinaan kovinkin yksinäiseen kasvun tavoitteluun löytyy aika ja paikka. Jokainen 2010-luvun liike-elämässä työskentelevä tietää, että kaikkein tärkeimmät asiat jäävät helposti operationaalisten kiireiden jalkoihin. Kasvuhaluisen yrityksen toimitusjohtajalle, omistajalle tai hallituksen puheenjohtajalle kasvu on ykkösprioriteetti, joka on kuitenkin usein vaikea priorisoida arjessa. Kasvuryhmä pyrkii luomaan jäsenilleen kasvun tavoittelulle omistetun foorumin ja rakenteen. Niin kasvu muuttuu sanoista teoiksi.
Toimialarajat rikki ristipölytyksessä
Kasvuryhmä törmäyttää kasvun luotsaajia yli toimialarajojen: tiimeissä toistensa suunnitelmia sparraavat iloisesti sekaisin konepajayrittäjät, softatalot ja hoiva-alan yritykset, mikä aiheuttaa usein etenkin uusissa kokoonpanoissa epämukavuuden tunnetta. “Enhän minä tiedä elintarviketeollisuudesta mitään?” Perustelu tähän ristipölytykseen on kuitenkin selkeä: kun halutaan tehdä kasvua, jota ei ole omalla toimialalla vielä nähty, pitää todennäköisesti tehdä jotain sellaista, jota ei siellä vielä ole tehty. Jos haluaa olla globaali voittaja, ei riitä, että funktiot ovat oman toimialan parasta luokkaa. Ensimmäinen askel pois mukavuusalueelta on tutkia, mitä muilla toimialoilla tehdään. Esimerkiksi IT-alalla rekrytointi on keskimäärin keskivertokonepajaa kehittyneempää, sillä tekijöistä on tarvinnut oppia kilpailemaan kovemmin. Tällöin konepajaa luotsaava kasvuryhmäläinen voi oppia IT-alan kollegaltaan monta toimintatapaa, joiden tulemista omalle toimialalle kilpailijoiden toimesta ei kannata jäädä odottelemaan.
Viime kädessä tärkein periaate on kuitenkin kokemusten jakoon antaminen. Oman menestyksen salaisuuksien piilottaminen tyynyn alle on auttamattomasti vanhentunutta ajattelua – 2010-luvun bisneksessä pärjäävät ne, jotka antavat parhaat vinkkinsä muille jakoon ja oppivat uteliaasti ja nöyrästi muilta. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen eikä kaikkia virheitä tarvitse tehdä itse.
Kasvuryhmä toivoo voivansa kenties myös innostaa muitakin siitä, että ratkaisua ei tarvitse jäädä odottamaan valtiolta tai joltain muulta taholta, vaan toimeen voi tarttua itse. Me itse määritämme, miltä Suomen tulevaisuus näyttää, ja Kasvuryhmässä se näyttää joka päivä vähän valoisammalta. Vähemmän puhetta, enemmän tekoja.
Lisätietoja: www.kasvuryhma.fi
Artikkeli julkaistaan joulukuun 2016 Boardview-lehdessä.
