Vastuullisuuden tie alkaa olla jo pitkä. Se on ohittanut alkuvaiheensa ja on matkalla osaksi yrityksen arvonmuodostusta. Raportoinnin kehitys on vauhdittanut tätä, mutta varsinainen ajuri on sen ymmärtäminen, mikä rooli yritysvastuulla on strategiassa. Se näyttää suuntaa tulevalle liiketoiminnan kehitykselle, se paljastaa riskit sekä neuvoo, kuinka niihin kannattaa varautua.
Vapaaehtoisena raportointina alkanut yritysvastuu ei enää pitkään aikaan ole ollut vain raportointikysymys, vaan siitä on tullut tärkeä tuotteiden ja palveluiden kysyntään vaikuttava tekijä. Sillä on merkitystä henkilöstölle, se on päätynyt osaksi rahoituksen ehtoja, ja siitä on tullut myös sijoittajia kiinnostava ja pääomia ohjaava tekijä.
Samalla yritysvastuun asiat ovat laajenneet muillekin agendoille kuin viestinnän ja vastuullisuusammattilaisten pöydille. Näitä kysymyksiä pohditaan riskienhallinnassa, hankinnassa, logistiikassa, energiaratkaisuissa, sijoittajasuhteissa, henkilöstön kehittämisessä sekä yrityskauppojen yhteydessä. Ne ovat osana strategiaprosessia niin johtoryhmässä kuin hallituksen pöydässä. Ei taida olla sellaista liiketoiminta-aluetta tai yritysfunktiota, joihin nämä asiat eivät perustellusti kuuluisi.
Jos yritysvastuu kuului aluksi erikoistuneille ammattilaisille ja raportoinnin osaajille, nyt se risteää jo melkein kaikkien yrityksen toimintojen kanssa.
Mutta mitä vastuullisuus tarkoittaa näissä yhteyksissä? Miten se näkyy esimerkiksi riskikartoilla, mitä vastuullisuuskriteereitä käytetään hankinnassa tai mitä ESG-asioita kiinnostuneet sijoittajat painottavat? Entä kuinka hyvä ESG-suoritustaso vaikuttaa vaikka lainakorkoon tai johdon palkitsemiseen?
Jos yritysvastuu kuului aluksi erikoistuneille ammattilaisille ja raportoinnin osaajille, nyt se risteää jo melkein kaikkien yrityksen toimintojen kanssa. Tämä on vaikuttanut myös yritysvastuun sisältöön. Sama kehitys jatkuu ja tuo vastuullisuuden hallituksen käsittelyyn monissa yhteyksissä.
Olennaisuus ja vastuullisuuden taloudelliset vaikutukset
Ilmastonmuutoksen eteneminen ja joulukuussa 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus nostivat vähitellen tietoisuutta, että näillä asioilla voi olla merkitystä liiketoiminnalle. Samalla nousi esiin ajatus, että finanssisektorista voisi tulla ilmastonmuutosta hillitsevä ajuri. Ilmastonmuutos voi merkitä uhkaa ja riskiä, mutta myös liiketoimintamahdollisuuksia. Siksi siitä tuli yrityksen talouteen vaikuttava tekijä.
Toimintaympäristön muutokset ja regulaatiokehitys ovat muuttaneet yritysvastuun merkityksen, jolloin siitä on tullut relevantti osa menestyksellistä liikejohtamista. Samalla sijoittajien kiinnostus vastuullisuuteen ESG-asiana kasvoi ja sen analysoinnin taito kehittyi uudelle tasolle.
Yritysvastuuraportointi on jo 20 vuoden ajan rakentunut Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiperiaatteille. Niitä on uudistettu useaan otteeseen ja tällä hetkellä käytössä ovat 2016 standardit. Ne ovat ohjanneet yrityksiä määrittelemään raportin sisällön tietojen olennaisuuden mukaan. GRI:n mukainen olennaisuus riippuu kahdesta seikasta: yrityksen merkittävät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, tai sellaiset asiat, jotka voivat vaikuttaa sidosryhmien käsityksiin ja päätöksiin.
Tämä rinnastuu taloudellisen raportoinnin olennaisuuskäsitteeseen, jossa olennaisia ovat ne tiedot, joilla on merkitystä tilinpäätöstietoja käyttävien tahojen, pääasiassa sijoittajien, päätöksiin. GRI:n mukaisessa olennaisuudessa sidosryhmät ovat laajemmat henkilöstöä, kansalaisjärjestöjä, haavoittuvassa asemassa olevia, tulevia työntekijöitä ja kansalaisyhteiskuntaa myöten.
On myös pohdittava, miten ilmasto vaikuttaa yrityksen talouteen. Tätä voisi kutsua arvonluontipohjaiseksi olennaisuudeksi.
Euroopan komissio antoi lisävauhtia olennaisuuden uudelleen määrittelylle kesän 2019 suosituksessaan, kuinka ilmastoasioista pitäisi raportoida muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin yhteydessä. Suositus lanseerasi käsitteen kaksinkertainen olennaisuus. Ei ole riittävää ajatella vain, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ilmastoon, kuten GRI-lähtöisessä tarkastelussa. On myös pohdittava, miten ilmasto vaikuttaa yrityksen talouteen. Tätä voisi kutsua arvonluontipohjaiseksi olennaisuudeksi.
Meistä todennäköisesti suurin osa haluaa olla töissä yrityksissä, joiden tarkoitus vastaa omaa arvomaailmaamme. Jos asiakkaat ja liikekumppanit arvostavat samaa, ollaan jälleen liiketoiminnan perusasioissa, eli kuinka pidämme tärkeät asiakkaamme ja menestymme. Hallitus voi ottaa kantaa myös toiminnan tarkoituksen toteutumiseen. Ehkä sen kannattaisikin.
Kirjoitus on johdantoartikkeli DIFin Hallitus ja vastuullisuus -teemaan ja sen laaja versio julkaistaan joulukuussa Boardview-lehden numerossa 2/2020.
