Ilmastoriskeistä puhuttaessa mieleen tulee ensimmäisenä poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamat tuhot. Nämä ovat helposti kuviteltavia äkillisiä tapahtumia, jotka piirtyvät mieleen uutiskuvista. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Varautumisen, hallinnan ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi on osattava katsoa myös pinnan alle. Oikeilla strategisilla valinnoilla miinuksen voi muuttaa plussaksi.
Ilmastoriskit jaotellaan fyysisiin riskeihin ja siirtymäriskeihin. Fyysisiä riskejä on sekä akuutteja että kroonisia. Akuutteja riskejä, joihin yllä viitattiin äkillisinä tapahtumina, ovat muun muassa myrskyt, rankkasateet ja tulvat. Kroonisia riskejä ovat pitkäaikaisesta lämpötilan noususta, kuivuudesta ja meriveden noususta aiheutuneet ongelmat.
Siirtymäriskit aiheutuvat taas muutoksista lainsäädännössä, markkinoissa, teknologiassa ja maineessa. Lainsäädännön kautta saattaa tulla jopa suoranaisia kieltoja, kuten Suomessa kivihiilen käyttökielto sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 1.5.2029 mennessä. Markkinoihin taas saattavat vaikuttaa erilaiset rasitteet, kuten verot ja maksut ilmastopäästöille taikka muutokset kuluttajakäyttäytymisessä ihmisten alkaessa välttää tiettyjä tuotteita.
Teknologiset muutokset saattavat välillisesti vaikuttaa merkittävästi joidenkin teollisuusalojen kysyntään – esimerkiksi sähköautot lisäävät akkujen kysyntää, mutta vähentävät tarvetta vaihteistoille, vaikka ne suoranaisesti eivät päästöjä aiheutakaan. Maineriskit taas puolestaan aiheutuvat tiettyjen toimialojen tai tuotteiden leimautumisesta ilmaston kannalta haitallisiksi ja siten vähentävät kysyntää sekä alentavat yrityksen brändin arvoa.
Ilmastoriskien realisoituminen taseessa – plussasta miinukseksi
Miten ilmastoriskit sitten näkyvät yritysten taseissa? Fyysiset riskit luonnollisesti voivat aiheuttaa joko akuutisti tai kroonisesti aineellisten hyödykkeiden alaskirjauksia taseen vastaavaa-puolella. Nämä fyysiset riskit on helppo mieltää ja jopa etukäteenkin arvioida – etenkin akuuteissa tapahtumissa.
Lainsäädännön muutokset voivat pahimmillaan aiheuttaa sen, että jostain aineellisesta hyödykkeestä, jolla on vielä tänään tasearvoa, tuleekin vastuu, josta eroon pääseminen tai purkaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia – plussasta tulee miinus. Samoin teknologiset ja markkinamuutokset voivat aiheuttaa vastaavia alaskirjaustarpeita hyödykkeiden arvostusten alentuessa.
Ilmastoriskit eivät rajoitu pelkästään taseen vastaavaa-puolelle. Ilmastoriskeillä on myös vaikutuksia oman pääoman hankintaan ja vieraan pääoman hintaan. Yhä useampi luotonantaja edellyttää yhtiöiltä ilmastoriskien huomiointia yhtiön strategiassa, hallinnoinnissa, riskienhallinnassa ja raportoinnissa. Ilmastoriskit näkyvätkin vieraan pääoman hinnassa. Samoin osakeantien yhteydessä institutionaaliset sijoittajat katsovat yhtä tarkemmin, millaisille ilmastoriskeille ne voivat altistua sijoittaessaan yhtiöön.
Riskien tarkastelu liiketoiminnan ytimeen – miinuksesta plussaksi
Ilmastonmuutos ei aiheuta pelkästään riskejä, vaan luo myös mahdollisuuksia. Olennainen kysymys on se, onko yhtiö enemmän osa ongelmaa vai ratkaisua? Tämän asian systemaattiseen selvittämiseen on useita työkaluja. Tunnetuin niistä lienee menetelmä, jonka The Financial Stability Board Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) on kehittänyt. Menetelmän avulla tunnistetaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yhtiöiden liiketoimintaan ja millaisia mahdollisuuksia ja riskejä se aiheuttaa. Samalla nähdään, miten ilmastonmuutos lopulta näkyy yritysten tuloslaskelmassa, taseessa ja rahoituslaskelmassa.
Ilmastoriskit tuodaan siis liiketoiminnan kovaan ytimeen – sinne missä niitä pitääkin tarkastella. Parhaimmillaan oikeilla strategisilla valinnoilla voidaan tehdä transformaatio, jolla miinus muuttuu plussaksi.
Juha Vanhanen on Gaian perustajaosakas, joka on auttanut erityisesti energia- ja finanssisektorilla toimivia yrityksiä tunnistamaan ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.
