Julkisuudessa on keskusteltu ankarasti valtion omistajapolitiikasta, ministerikin on vaihdettu. Valtion omistajapolitiikka selkiintyi 1990 –luvun alun vaikeassa taloussuhdanteessa. Tuolloin valtio edellytti omistamiltaan yrityksiltä tervettä taloutta ja omaksui omistajana samankaltaisen roolin kuin muutkin suuret sijoittajat.
Vaikka valtion omistamisen ympärillä käyty keskustelu tuntuu usein keskittyvän enemmän populistisiin lausuntoihin kuin yritysten menestyksen edistämiseen, on valtion omistajaohjaus kuitenkin valovuosia parempaa kuin kuntien omistamien yritysten hallintotapa. Kunnissa omistajapolitiikka näyttää perustuvan puoluepolitiikkaan eikä yritysten tehokkaaseen toimintaan tähtäävään johtamiseen. Kuntayritysten hallitukset valitaan poliittisten mandaattien perusteella. Hallitusjäsenten palkkioiden ”puolueverolla” rahoitetaan usein merkittävästi puolueiden kunnallisjärjestöjen toimintaa, mitä ei voi nykymaailmassa pitää asianmukaisena yritysten eikä poliittisten järjestöjen kannalta.
Kaupunkineuvos Marketta Kokkonen on Boardview –lehdessä todennut kunnilla olevan liikelaitoksia noin 200 ja yhtiöitä yli 2 000. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto liikkunee yli 10 miljardissa eurossa. Tyypillisiä toimialoja ovat energia, satamat, liikennelaitokset, vesihuolto, toimitilat ja ruokapalvelut sekä talous- ja hallintopalvelut. Tällaisten tuotannollisten toimialojen tehokas järjestäminen vaikuttaa merkittävästi kuntatalouteen. Kunnista on tullut monitoimialakonserneja, joiden tehokas johtaminen on ratkaisevasti erilaista kuin mihin kunnissa on perinteisesti totuttu.
Kuntayhtiöillä on merkittävää liiketoimintaa, jonka osaavasta johtamisesta hyötyisivät kaikki kuntalaiset. Hyvän hallintotavan avulla kunnat voisivat kehittää liiketoimintaansa tuottamaan kilpailukykyisiä palveluita kuntalaisille ja rahaa omistajalleen eli kunnalle. Potentiaali on mittava, samaa suuruusluokkaa kuin nyt metsästettävät kuntatalouden miljardin säästöt.
Lainsäädäntö velvoittaa kunnat yhtiöittämään avoimilla markkinoilla toimivat liikelaitokset vuoden 2014 loppuun mennessä. Yritysten on myös kyettävä toimimaan markkinaehtoisessa ympäristössä kilpailukykyisesti, ilman kunnan taloudellista tukea.
Näistä syistä ja varojen haaskaamisen välttämiseksi tulisi kuntayhtiöiden corporate governance muuttaa perusteellisesti. Luonnolliselta tuntuu, että kuntayritysten hyvän hallintotavan esimerkkiä haettaisiin suurten yritysten konsernijohtamisesta ja valtion omistajaohjauksesta.
Keskeisin kysymys omistajaohjauksessa on ammatillisesti pätevän hallituksen valinta ja sen toimintaedellytysten turvaaminen. Myönteinen esimerkki on Kuntarahoitus Oyj, jossa muutama vuosi sitten omistajien nimitystoimikunnan kautta saatiin yhtiölle asiantunteva hallitus.
Surullinen esimerkki hallitustyöskentelyn vastuullisuudesta on huhtikuussa 2010 konkurssiin mennyt neljän Keski-Uudenmaan kunnan omistama aikuiskoulutuskeskus Adulta Oy, jonka entisiltä hallituksen jäseniltä on vaadittu 32 miljoonan euron vahingonkorvausta. Hallituksensa toiminnasta on vaarassa tulla Audultan kallein aikuiskoulutuskurssi.
Julkaistu Tekniikka & Talous -lehden numerossa 35/2013