Tietotekniikan professorini Hans Andersin opetti jo 1970-luvun alussa, 45 vuotta sitten, että digitaalisuus muuttaa maailmaa. Teekkarina olin epäileväinen: kuinka nollien ja ykkösten peräkanaan laittaminen, bittien pyörittely ja ohjelmien koodaaminen voisivat luoda uutta maailmaa. Enää en epäile.
Kerrotaan, että kun yritys 1990-luvulla käynnisti toiminnanohjausprojektin, ERP-hankkeen, hätäisimmät painoivat ”strong sell” -nappia. Kuitenkin osa projekteista muuttui kestävää kilpailuetua luovaksi toimintatavaksi, kuten Koneella. Osa taas unohdettiin tai jäi IT-osastoa työllistäväksi ikuisen korjaamisen työmaaksi.
Pankit, vakuutusyhtiöt, matkailu, kauppa, terveydenhoito, media ja tiedonvälitys ovat olleet jo vuosia suuressa murroksessa, josta ketterimmät nousevat voittajina. Kaikki eivät nouse. Eastman Kodak kehitti jo vuonna 1975 digitaalisen kameran, mutta päätti olla hyödyntämättä sitä peläten digin syövän filmin markkinoita. Oikein arvioitu, mutta väärä strategia: Kodak meni melkein nurin.
Monet alat kohtaavat nyt samankaltaista mullistusta. Hallitukset saavat presentaatioita sellaisista aiheista kuin Big Data, Internet of Things, tietoturva ja sosiaalinen media – ylipäätään digitaalisuuden riskeistä ja mahdollisuuksista. Hulluin virhe olisi ajatella, että digitaalisuus on IT-osaston nörttien hoidettavissa oleva juttu. Ei ole.
Kyse ei ole myöskään vain kustannustehokkuudesta, vaan ennen muuta uusien tuotteiden ja palvelukonseptien rakentamisesta, kasvusta. Investointihyödykkeitä valmistavalle teollisuudelle digitaalisuus luo ehtymättömästi mahdollisuuksia älykkäisiin tuoteparannuksiin ja uuteen liiketoimintaan. Huollon huippuasiantuntijoiden osaaminen saadaan paikalle internetin kautta globaalisti, nopeasti ja ilman matkustamista.
Teknologia on kaikkien saatavilla, eikä hintakaan ole este sen hyödyntämiselle. Uusista, oman toimialan ulkopuolisista pelureista voi tulla kilpailijoita. Kun alalla jo toimivat puolustavat kaventuvaa reviiriään, voivat he kokea tulokkaiden toimintatavat ”kestämättömiksi” tai ”epäreiluiksi”. Markkinoiden valloittaminen ei vaadi enää suuria pääomapanoksia tai raskaita rakenteita, mikä alentaa alalle tulon kynnystä usein ratkaisevasti.
Digitaalisuuden hyödyntäminen vaatii uutta johtamistapaa. Hallituksien on hyväksyttävä kokeilujen epäonnistumisia, kannustettava lopettamaan huonot hankkeet ja siirtämään resurssit nopeasti uuteen. Hallituksen on huolehdittava, että yritykseen rakennetaan digitaalinen kyvykkyys (capability) ja että firmassa on tarpeeksi yksilötason osaamista ja taitoja (competences and skills).
Myös digitaalisen ekosysteemin rakentaminen lähtee strategisista valinnoista: kuinka luodaan kilpailuetuja ja erottaudutaan kilpailijoista asiakkaalle arvoa luovissa ja asiakkaiden arvostamissa asioissa. Asiakaskokemus (user experience) ratkaisee usein pelin.
Hyvä hallitus ymmärtää, mikä merkitys nollilla ja ykkösillä on oman yrityksen ja toimialan uusiutumiselle, ja huolehtii, että yritys toteuttaa transformaatioonsa hallitusti mutta rivakasti.
Kirjoitus on julkaistu Boardview-lehden numerossa 1/2015