Koronapandemia ja maaliskuussa Suomessakin alkaneet rajoitustoimenpiteet vaikuttivat suuresti myös pörssiyhtiöiden tiedottamiseen, yhtiökokouksiin ja osingonjakoon. Asiantuntijakumppani Krogeruksen keskiviikkona 25.11.2020 isännöimässä DIF-webinaarissa käytiin tarkemmin läpi korona-ajan vaikutusta pörssiyhtiöiden tiedotuspolitiikkaan.
Krogeruksen Managing Partner Mårten Knuts avasi tilaisuuden ja piti alustuspuheenvuoron. Hän lähti purkamaan aihetta impressionistisesta maalaustaiteesta vedettyjen vertauskuvien kautta. Ydinkysymyksiä hallitusnäkökulmasta ovat muun muassa, miten koronakriisin tiedotus hoidetaan nopeasti reagoiden, mutta miten se samalla nivoutuu yhtiön pitkäaikaiseen kokonaiskuvaan ja strategiaan. Knuts esitteli Helsingin pörssin indeksin kehittymistä tänä vuonna ja pohdiskeli, miten sijoittajien käyttäytyminen kriisitilanteessa muuttuu.
Markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) velvoittaa julkistamaan olennaisen tiedon mahdollisimman pian, mutta Knuts muistutti samalla, miten moni eri sääntelykokonaisuus vaikuttaa hallituksen tekemiin päätöksiin – myös tiedottamiseen. Vaikka pörssiyhtiösääntelyn mukaan yrityksillä ei ole velvollisuutta julkistaa tulevaisuudennäkymiä tai tulosennustetta, useimmat suomalaiset listayhtiöt tavallisesti antavat tulosennusteita. Jos tulosennusteen saavuttaminen ei ole todennäköistä, asiasta pitää kertoa välittömästi eli antaa tulosvaroitus. Jos taas ennustetta ei ole, tulosvaroitukselta ei silti voi välttyä, koska MAR velvoittaa julkistamaan oleellisen (sisäpiiri)tiedon mahdollisimman pian.
Omassa puheenvuorossa Krogeruksen Counsel Paul Raade kertoi, miten Suomen markkinat reagoivat koronapandemiaan sekä miten kriisi vaikutti liikkeeseenlaskijoiden ohjeistuksiin ja osingonjakoehdotuksiin. Raade peräänkuulutti myös skenaarioiden jatkuvan luomisen tärkeyttä, mistä olisi ollut apua koronakriisinkin torjunnassa. Suomalaiset yhtiöt eivät toistaiseksi vain ole kovin suosineet skenaarioita, vaikka liiketoiminnan ennakoitavuutta arvostetaankin sijoittajien keskuudessa.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron piti Cargotecin sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen. Hän palasi kevään tapahtumiin, jolloin tilanne oli jatkuvasti riippuvainen viranomaispäätöksistä, joita oli lähestulkoon mahdoton ennakoida. Pörssin ja kysynnän romahdettua sekä monien tuotantolaitosten sulkeuduttua oli hyvin vaikeaa viestiä ja tiedottaa ilman riittävää dataa. Heikkisen mukaan Cargotecilla siirryttiin viikkopohjaiseen tulosseurantaan, yhtiökokousta siirrettiin ja tulosohjeistus poistettiin huolellisen arvioinnin pohjalta. Minimiviestintä johtaa osakkeen maksimivolatiliteettiin, koska huhuille ja näkemyksille jää liikaa tilaa. Dialogia sidosryhmien kanssa täytyy siis jatkaa aktiivisesti.
Yleisökysymyksiin vastaamisen jälkeen DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa korosti loppupuheenvuorossaan viestinnän ja tiedottamisen tärkeyttä, etenkin kun toimintamalleja ei ole valmiina. Hän toi esiin sääntelytietoa ja kiitteli tervetulleita case-esimerkkejä. Hän pohti myös, miksi pörssikurssit ja sijoittajien reaktiot ovat mitä ovat. Tiedottamisella pyritään olemaan ruokkimatta volatiliteettia, minkä johdosta Linnainmaa nimittikin Heikkistä hauskasti majakanhoitajaksi.
Tilaisuuden esitysmateriaali ja videotallenne löytyvät DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen). Esitysmateriaali löytyy kirjautuneille myös tämän artikkelin jälkeen.
