DIF-lounaalla 19.4.2022 keskusteltiin aineettomasta omaisuudesta ja sen suojaamisesta sekä geopolitiikan vaikutuksista IPR-asioihin. Tilaisuuden järjesti asianajotoimisto Roschier.
Tilaisuuden avasi Roschierin Rainer Hilli, jonka jälkeen tietosuojapraktiikan vetäjä Johanna Lilja kertoi datan suojaamisesta ja hyödyntämisestä. Hallituksen kannattaa ensinnäkin pohtia, onko yhtiöllä tarvetta datastrategialle. Millaisia liiketoiminnan käyttötarpeita datalla on yritykselle? Millasta datavarallisuutta yrityksellä on? Miten dataa voi suojata ja sen käytöstä sopia? Miten lainsäädäntö tai geopolitiikka voi rajoittaa datan käyttöä?
Yrityksen datalla voi olla myös jälleenmyyntiarvoa. Esimerkiksi älykkään auton keräämä data kiinnostaa niin auton valmistajaa kuin huoltajaa mutta myös vakuutusyhtiötä. Dataa hyödyntävä arvonluonti kuitenkin vaatii systemaattista suunnittelua ja ohjausta.
Raakadataa ei tyypillisesti katsota liikesalaisuudeksi eikä se saa immateriaalioikeudellista suojaa. Sen sijaan analysoitu data, vertailudata tai datatyökalut saattavat olla liikesalaisuuksia ja näin suojattavissa immateriaalioikeuden keinoin. Tehokkaimpia datan suojauskeinoja ovatkin sopimukset ja tekniset ratkaisut, eli käytännössä datan käsittelyn ja hallinnan rajoittaminen.
EK:n Kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori käsitteli puheenvuorossaan teknologiaa ja aineetonta omaisuutta geopolitiikan sekä yritysten kiristyvän kilpailun näkökulmasta. Suurvaltajännitteet ovat kiristyneet, toimintaketjut ovat murroksessa ja globalisaation kultainen kausi on ohi. Kiinan ja muun kehittyvän Aasian rooli kasvaa.
Suurvaltakilpailu on samalla teknologiakilpailua. Se on kilpailua myös siitä, kenen regulaatiosta muodostuu kansainväliset, immateriaalioikeuksia koskevat pelisäännöt. Suurvaltajännitteiden kiristyessä on Suomessakin alettava miettiä, kenen kanssa voimme tehdä mitäkin, esimerkiksi tutkimusyhteistyötä. Äärimmillään yritys voi joutua valitsemaan kahden markkinan välillä.
Hallituksen tulisikin herätellä johtoa pohtimaan geotaloutta ja suurvaltajännitteitä, tunnistamaan uudet poliittiset riskit, hyödyntämään IPR-toimia strategisesti sekä lisäämään toimintaympäristön ymmärrystä diversiteetin myötä.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron piti DIFin IPR-asioiden Senior Advisor Kaisa Olkkonen. Kansallisen IPR-strategian ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Olkkonen kertoi lyhyesti strategian painopisteistä. Suomen näkökulmasta aineeton omaisuus luo meille kilpailukykyä. Strategisena tavoitteenamme tulisikin olla vahva IPR-osaaminen Suomessa ja suomalaisissa yrityksissä. Tavoitteena on myös, että Suomessa luodaan ja kaupallistetaan maailmanluokan innovaatioita.
Tilaisuuden esitysmateriaalit ovat DIFin jäsenten ladattavissa ohessa (edellyttää kirjautumisen).