DIFin jäsenkyselyyn pohjautunut aamiaistilaisuus järjestettiin Mercuri Urvalilla 7.6. aiheesta ”Muuttuvan maailman vaikutukset hallitustyöhön – Onko hallitukseni iskussa?”. Mercuri Urvalin Annukka Tervo ja Sanna Kröger avasivat kyselyn tuloksia, ja panelistit keskustelivat hallitustyöstä muuttuvassa maailmassa tulosten perusteella. Tervon fasilitoimassa paneelissa olivat mukana: usean pörssiyhtiön hallituksessa vaikuttava Arja Talma, Susanna Perko Euroopan Komissiosta, Janne Tienari Hankenilta sekä Kati Ihamäki Fiskarsilta.
Jäsenkyselystä
DIFin jäsenkysely toteutettiin helmi-maaliskuussa yhteistyössä Mercuri Urvalin kanssa. Kyselyllä selvitettiin, miten muuttuva maailma on vaikuttanut hallitustyöhön ja hallituskokoonpanoihin. Kyselyyn saatiin 92 vastausta. Vastaajista 72 prosenttia oli listaamattomista yhtiöistä ja 80 prosenttia edusti yhtiöitä, joiden liikevaihto on alle 100 miljoonaa euroa. Puheenjohtajina toimi 42 prosenttia vastanneista.
Globaalit kriisitilanteet aiheuttivat vastaajien mukaan muutoksia ja lisäpanostuksia hallitustyön saralla erityisesti seuraaviin osa-alueisiin: strategian päivittäminen, skenaariotyöskentely, operatiiviset elementit hallitustyössä, riskienhallinta sekä kyberuhkiin varautuminen. Vastauksissa oli joissain kohdin merkittävästi eroa siinä, oliko kyse listatusta vai listaamattomasta yhtiöstä. Esimerkiksi lähes 70 prosenttia listayhtiöistä oli lisännyt kyberuhkiin panostuksia, listaamattomista vain neljännes.
Muuttuva maailma haastaa yritykset uudistumaan
Geopoliittinen tilanne on muuttunut, ja koko toimitusketjun epävarmuus hämmentää. Omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen varaudutaan niin EU:ssa, Yhdysvalloissa kuin esimerkiksi Kiinassa. Kriittisiä ovat energia sekä ruoka- ja huoltoturva. Rahoitusta on suunnattu enenevässä määrin esimerkiksi asevarusteluun. Tilanne on monessa mielessä huolestuttava.
Yritysten on uudistuttava: osittain tämä tapahtuu lainsäädännön kiihdyttämänä, osittain globaalin tilanteen seurauksena.
On oltava hyvin riskitietoinen. Muuttuva maailma asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös osaamiselle. Esimerkiksi vastuullisuus(raportointi) haastaa yrityksiä.
Vastuullisuus liiketoiminnan ytimeen
Kuinka ESG-vaatimukset ja vastuullisuus voitaisiin nähdä mahdollisuutena? Sen sijaan, että fokus on kustannuksissa ja sääntelyn noudattamisessa, voitaisiin pohtia vastuullisuuden vaikutusta omaan strategiaan ja kuinka se vaikuttaa ja läpäisee hallituksen päätöksenteon. Edelläkävijäyritykset menevät jo hyvin pitkällä.
Edelläkävijöiden puheenjohtajat puhuvat vastuullisuudesta paljon laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin ´sopeutujayritykset´, joiden fokus on vain omassa yrityksessä.
Hallitusjäsenen tulisi keskittyä vastuullisuusraportointivaatimusten sijaan siihen, kuinka vastuullisuus viedään liiketoiminnan ytimeen: mitkä ovat riskit ja mahdollisuudet yrityksen strategian kannalta ja mihin ollaan menossa. Jos vastuullisuutta halutaan oikeasti johtaa ja nähdä mahdollisuuksia, se on tehtävä numeroiden kautta. ESG:stä ympäristöasioita voidaan mitata (esimerkiksi energiankäyttö, vedenkäyttö, jätteet, päästöt); S:n mittaaminen on vaikeaa. Haastavaa on myös löytää oikeat, omalle toimialalle ja yritykselle sopivat mittarit.
Muuttuva maailma ja hallitusten kokoonpano
Hallitukseen tulisi valita ihmisiä, joilla on laaja-alainen osaaminen – ei pelkästään yhden kärjen, esimerkiksi vastuullisuuden, osaajia. Tarvitaan ihmisiä, jotka ovat tarpeeksi sisällä toimialassa ja pystyvät rakentavasti haastamaan johdon näkemystä.
On pystyttävä hahmottamaan isoa kuvaa: mitä esimerkiksi raaka-aineiden heikentyvä saatavuus tulee tarkoittamaan? Kuinka luonnon ja ihmisen väliset suhteet muuttuvat ja mitä ne saavat aikaan?
Kyselytulosten mukaan pienten kokoluokkien yrityksissä hallitusjäsenet valitaan pitkälti omistajien omista verkostoista (75 prosenttia vastaajista), mikä voi rajata pois kokoonpanojen monimuotoisuutta. Suuremmissa ja listatuissa yhtiöissä suurin osa käyttää johdon suorahakua (72 prosenttia).
Hallitustyön vahvuudet ja kehittämisalueet
Kyselyvastausten mukaan eniten kehittämistä vaativat osa-alueet listayhtiöiden hallituksissa ovat teknologia ja datatalous (lähes 60 prosenttia vastauksista), seuraajasuunnittelu, ESG-asiat ja kyberturvallisuuteen valmistautuminen. Listaamattomien yhtiöiden vastauksissa painottuivat puolestaan seuraajasuunnittelu, kasvu ja kehittäminen, kansainvälistyminen ja muutostilanteet.
Vastaajien mukaan hallitustyön vahvuuksia ovat liiketoimintaosaaminen, toimialaosaaminen, kasvu ja kehittäminen, vastuullisuusteemojen oleminen säännöllisesti hallituksen agendalla sekä keskustelukulttuuri.
Muuttuva maailma asettaa paineita kasvattaa hallitusten kokoa ja ottaa esimerkiksi vastuullisuusosaajia hallituksiin. Tämä voi puolestaan johtaa tehottomampaan työskentelyyn, kun pienemmässä hallituksessa päätöksenteko on yleensä tehokkaampaa kuin kovin laajassa hallituksessa.
