DIFin alkuvuoden Hallitus ja riskit -teeman käsittely jatkui hedelmällisesti tiistaina 9.3.2021 järjestetyssä webinaarissa asiantuntijakumppani EY:n seurassa. Etätilaisuudessa pureuduttiin hallituksen rooliin riskienhallintaprosessien johtamisessa. Mitä riskejä yritykset läpi toimialojen kohtaavat nykyisessä, nopeasti muuttuvassa maailmassa ja mikä on hallituksen rooli yrityksen tehokkaan ja toimivan riskienhallintaprosessin luomisessa, johtamisessa ja valvonnassa?
EY Suomen hallituksen puheenjohtaja Heikki Ilkka toivotti osallistujat tervetulleiksi ja antoi puheenvuoron Tukholmaan EY:n Pohjoismaiden sisäisen tarkastuksen johtaja Henrik Lindille, joka käsitteli puheenvuorossaan riskinoton merkitystä strategiatyön ohjaamisessa.
Lind esitteli hallitustyön prioriteetteja, joiksi hän nimesi muun muassa työvoiman tehokkaan transformaation, strategian pitkäaikaisen arvonluonnin, osakkeenomistajia aktivoivan ESG-strategian, hallitustyön tehokkuuden jatkuvan haastamisen sekä organisaation resilienssin korostamisen epävarmoina aikoina. Hän luetteli samalla avainasemassa olevia toimenpiteitä, jotka hallitustyössä tulisi huomioida erityisesti kuluvana vuonna. Lind kävi läpi myös EY:n riskienarviointiprosessin tuloksia, joista heijastui mitkä ovat parhaillaan tai lähiaikoina odotettavissa olevia korkeimpia riskiskenaarioita ja mihin hallitusten kannattaa priorisoida.
Paneelikeskustelun moderaattoriksi Ilkan seuraan liittyi EY:n tilintarkastusjohtaja Mikko Järventausta. Paneelikeskustelijoina oli kolme DIFin jäsentä, joilla on päivätyönsä ohella erityisen vankka tausta suurten yhtiöiden tarkastusvaliokunnissa. F-Securen talousjohtaja Eriikka Söderström, Metso Outotecin talousjohtaja Eeva Sipilä sekä Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen pohtivat keskustelussa hallitusten roolia riskienhallintaprosessien johtamisessa ja valvonnassa.
Keskustelijat arvioivat, että aiemmat pandemiat (sika- ja lintuinfluenssa) herättivät jo jonkin verran varautumaan koronan kaltaisiin mustiin joutseniin. Isoja riskejä on odotettavissa tulevaisuudessakin, ja Sipilä uskoi yritysten yhteiskunnallisen roolin selkeytyvän ja miten yritysten odotetaan reagoivan yhteiskuntaa läpileikkaaviin teemoihin. Lamminen taas pohti poliittisen ympäristön luomia riskejä sekä mikä vaikutus niillä on investointeihin ja regulaatioon varautumisessa. Kaksi muuta suurinta riskikokonaisuutta hänen mukaansa ovat kyberturvallisuus sekä relevantti keskustelu ja järkevät ratkaisut ilmastonmuutoskamppailussa.
Söderström pohti lisäksi työntekijöiden hyvinvointia ja yleensäkin miltä työnteko näyttää muutaman vuoden päästä. Uudet olosuhteet, etätyö ja vähäisempi matkustaminen vaikuttavat kehitystyöhön ja innovointiin, eivätkä kaikki välttämättä pysy kärryillä talent managementissa. Ilkka muistutti myös ristiriidasta yritysten ja päättäjien välillä harmitellen tilannetta, jossa poliitikot eivät ymmärrä, että kysyntä synnyttää aina tarjontaa. Yritysten roolia osana yhteiskuntaa tulisikin kyetä tarkastelemaan paremmin.
Järventausta johdatteli keskustelua myös tarkastus- ja riskivaliokuntien työskentelyyn. Samalla muistutettiin, että riskit eivät ole ainoastaan välteltäviä asioita, vaan riskejä ovat myös käyttämättä jätetyt mahdollisuudet. Hallituksen tulee määritellä riskinottotaso strategiassa, ja Lammisen mukaan paras mekanismi on pilkkoa riskit pienempiin alueisiin ja seurata niitä jatkuvasti. Ilkka käytti skenaariosuunnittelussa hyvänä esimerkkinä finanssiala ja muistutti, että riskien samanlainen mittarointi ja määrittäminen eri toimialojen välillä on vaikeaa. Söderström ja Sipilä peräänkuuluttivat lisäksi riskien tunnistamisen jälkeisiä toimenpiteitä, fokusointia ja hyvissä ajoin tehtävää työnjakoa.
DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron esitti Sammon ja Keskon tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Jannica Fagerholm. Hän keskittyi riskienhallinnassa työnjakoon ja pahimpaan varautumiseen sekä aineettomien hyödykkeiden ja digitalisaation merkitykseen. Fagerholm painotti myös yhteistyötä eri yksiköiden välillä, sillä toisistaan riippumattomat ja eri puolilta luotaavat näkökulmat ovat usein ratkaisevia. Hän tuki myös skenaario- ja jatkuvuussuunnittelun tärkeyttä, ja varoittelu ESG-asioissa syntyneen eräänlaisen E-kuplan, mikä voi piakkoin sijoittajien ja työntekijöiden halusta painottua enemmän sosiaaliseen vastuuseen (S).
DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa teki perinteisen loppuyhteenvetonsa, jossa hän peilaili arvojen muuttumista, roolien jakoa, sisäisen tarkastuksen tärkeyttä sekä mahdollisuuksien pohtimista kriisitilanteessa. Skenaariotyöskentelyn merkitys on viimeistään nyt ymmärretty kaikissa yrityksissä ja myös Linnainmaa arvioi sääntelyn kohdistuvan jatkossa enemmän sosiaaliseen vastuuseen.
Tilaisuuden esitysmateriaali ja videotallenne sekä kolme EY:n aihetta koskettavaa tutkimusta löytyvät DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen). Esitysmateriaali löytyy kirjautuneille myös tämän artikkelin jälkeen.
Voit myös testata yrityksesi resilienssin EY:n laatimalla Enterprise Resilience Tool -työkalulla.