DIF teki vierailun Aalto-yliopistoon 2.12.2019. Kiertotalouteen ja vastuullisuuteen keskittyneessä tilaisuudessa yliopiston asiantuntijat kertoivat kestävästä tekstiiliteollisuudesta, kulutuksen hiilijalanjäljestä, vihreästä sijoittamisesta ja sähköautojen akuista.
Tilaisuuden avasi dekaani Kristiina Kruus Kemian tekniikan korkeakoulusta. Suomella on erinomaiset edellytykset olla kiertotalouden edelläkävijä. Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka on laatinut kiertotalouden tiekartan. Lisäksi Suomi on kompakti maa, jossa yrityksillä, korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla sekä julkisilla organisaatioilla on ennestään hyvät yhteydet ja siten edellytykset tehdä laajaa yhteistyötä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Aalto Sustainability Hubin johtaja Minna Halme kertoi Suomen edellytyksistä tulla kestävän tekstiiliteollisuuden kärkimaaksi. Nykyään pikaruoan tapaan kulutettavilla vaatteilla on lyhyt käyttöikä, eikä niiden laatukaan välttämättä kestäisi pidempää kulutusta. Halvan pikamuodin taustalla on myös paljon ongelmia: lapsi- ja halpatyövoimaa, ihmisoikeusrikkomuksia, ympäristöhaittoja ja terveyshaittoja. Vaatteisiin kuluu paljon luonnonvaroja, mutta niiden kierrätys on silti vähäistä. Vaikka Suomesta ei löydy suuria vaatealan yrityksiä, on täällä kuitenkin vahvaa tekstiiliteollisuuden osaamista. Puunjalostusteollisuudesta kumpuava kuituosaaminen on käytössä kehitteillä olevissa jäte- ja puupohjaisten tekstiili-innovaatioissa.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun työelämäprofessori Mikko Jalas puhui kulutuksen hiilijalanjäljestä. Ajatuksen taustalla on elinkaariajattelu, jossa tuotteiden ja palveluiden tuotannosta koituvat päästöt lasketaan kulutuksesta aiheutuneiksi. On laskettu, että suomalaisen keskimääräisen hiilijalanjäljen tulisi pudota neljännekseen nykyisestä, jotta elämäntapamme vastaisi tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen.
Rahoituksen professori Markku Kaustia Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoi vihreästä sijoittamisesta. Vastuullisen sijoittamisen ohella vihreä sijoittaminen kiinnostaa etenkin instituutiosijoittajia. Yksityissijoittajien keskuudessa kiinnostus on myös suurta, mutta se ei vielä juurikaan näy käytännön sijoituspäätöksissä. Vihreä sijoittaminen kytkeytyy ESG-vastuullisuuskriteeristöön. Tutkimukset ovat osoittaneet ESG-dimensioiden korrelaation. Empiria on osoittanut, että korkeasta G- eli governance-dimensiosta seuraa myös korkeat E- eli environment- ja S- eli social-dimensiot. On myös havaittu, että parhaan tuoton saa sijoittamalla sellaisiin yrityksiin, jotka ovat parhaillaan parantamassa ESG-suoritustaan. Jo valmiiksi hyvin ESG:n valossa suoriutuvissa yrityksissä tuotto-odotukset ovat matalammat.
Apulaisprofessori Mari Lundström Kemian tekniikan korkeakoulusta piti tietoiskun sähköautojen akuista ja niihin liittyvistä materiaalien saatavuushaasteista. Sähköautoilun suosion ennustetaan kasvavan vauhdilla. Sähköautojen akuissa tarvitaan kuitenkin metalleja, joiden nykyinen tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan tulevaisuuden tarpeita. Jotta akkumetallit riittäisivät vastaamaan kysyntää, tarvitaan kaivosteollisuuden lisäksi kierrätystä. Vielä akkuja ei juurikaan ole päätynyt kiertoon, joten nyt on aika kehittää niiden kierrätystekniikoita. Lundström johtaa BATCircle konsortiota, jossa Aalto-yliopiston johdolla kehitetään suomalaista akkuekosysteemiä raaka-aineista kierrätykseen.
Tilaisuuden esitysmateriaalit ovat DIFin jäsenten ladattavissa ohessa (edellyttää kirjautumisen).