Lähes 110 DIFin jäsentä osallistui perinteiseen Suomen Pankin vierailutapahtumaan tiistaina 26.1.2021. Vierailu järjestettiin korona-ajan trendin mukaisesti webinaarina, minkä ansiosta kaikki halukkaat pääsivät ensi kertaa mukaan kuulemaan ajankohtaisista talousaiheista.
Suomen Pankin ryhmäpäällikkö ja tilaisuuden moderaattori Satu Hietanen toivotti osallistujat tervetulleiksi, minkä jälkeen pääjohtaja Olli Rehn esitelmöi EKP:n elvyttävästä rahapolitiikasta sekä tarkasteli keskuspankin strategia-arviota. Euroalueen inflaatio on hidastunut nollan tuntumaan, minkä ohella mahdolliset inflaatiopaineet pysyvät vaimeina ja korkotaso alhaisena. Rehn kertoi olevansa huolestunut investointien kehityksestä, joka kääntyi Suomessa laskuun jo vuonna 2019 ennen koronapandemian puhkeamista ja on pysynyt vähäisenä.
Rehn muistutti, että koronapandemian aiheuttamien toimenpiteiden ohella samaan aikaan olisi panostettava tuottavuuteen, julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseen ja uusiin innovaatioihin. Yleisökysymyksessä perehdyttiin elvytyksen sisältämiin riskeihin, minkä johdosta Rehn pohti eri markkinoiden tilanteita, näkymiä ja potentiaalisia mahdollisuuksia kuplien syntymiseen.
Seuraavaksi johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske kertoi Suomen Pankin vastuullisen sijoittamisen periaatteista, joita ovat erityisesti ESG-integrointi, teemasijoitukset ja normipohjainen tarkastelu. Sijoitustoiminnan linjana on suosia vihreitä, yhteiskunnallisia ja kestävän kehityksen kohteita. Keskuspankkina Suomen Pankki on vastuullisessa sijoittamisessa selkeä edelläkävijä, sillä laajemmalla sektorilla se on yhä yllättävänkin paljon marginaalissa.
Vanhempi ekonomisti Kimmo Koskinen paneutui puheenvuorossaan Euroopan ja Suomen pankkisektoreihin koronakriisin paineissa. Suurten pankkien järjestämättömien lainojen määrä on laskenut viime vuosina selvästi, eikä koronakriisi ole toistaiseksi muuttanut trendiä. Kriisi tosin tarjoaa pankeille merkittävän haasteen, viimeisen vuoden aikana kasvaneiden, luottoriskien arvioinnissa. Sen sijaan pankkien riskinsietokyky ja vakavaraisuus ovat parantuneet sekä luotonantokyky on pysynyt vakaana verrattuna edellisiin kriiseihin.
Toisessa yleisökysymyksestä heränneessä keskustelussa keskityttiin missä menee negatiivisen korkotason etujen raja. Voisiko sitä nostaa miinusmerkkisestä edes parin prosentin tasolle, jotta ehkäistäisiin omaisuuskuplien syntymistä? Rehn vastasi, että korkotason keskeisin mittari on edelleen nollatasolla laahaava inflaatiokehitys, joka ei nouse ilman toimenpiteitä. Deflaatiovaara olisi myrkkyä talouden kehitykselle.
Lopuksi DIFin hallituksen puheenjohtaja Kirsi Komi kiitti puhujia ja osallistujia. Alkuperäinen tavoite oli, että tämänvuotiseen DIFin Suomen Pankki -vierailuun olisi otettu mukaan kaikki sellaiset, jotka eivät ole aiempiin päässeet osallistumaan. Mutta koska tilaisuus järjestettiin olosuhteiden pakosta webinaarina, kaikki pääsivät osallistumaan. Perinnettä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna, jolloin koronapandemia ja kokoontumisrajoitukset ovat toivon mukaan jo helpottaneet.