Vastuullisuusmittarit yleistyneet johdon palkitsemisessa

DIF-webinaarissa 10.6.2021 perehdyttiin Reward Agencyn toukokuussa valmistuneen johdon ja hallitusten palkkatutkimuksen keskeisiin tuloksiin ja kehityssuuntiin. Samuli Sistosen ja Ville Kämpin tekemä, vuotta 2020 koskeva tutkimus on järjestyksessään seitsemäs, ja siinä on analysoitu 154 päälistatun ja First North -yhtiön palkitsemistiedot. Analyysissa on lisäksi mukana kevään 2021 hallituspalkkioita koskevat päätökset.

Neljännes pörssiyhtiöistä nosti hallituspalkkioita keväällä 2021. Mediaanitasolla palkkiot nousivat hieman, mutta hallituspalkkioiden keskimääräinen taso oli vuonna 2020 vain hieman korkeampi kuin vuonna 2010. Palkkiokehityksen voi todeta olevan liiankin maltillista verrattuna hallitustyön kymmenen vuoden aikana kasvaneeseen vaativuustasoon.

Koronaepidemia ei näkynyt vahvasti ylimmän johdon palkitsemisessa vuonna 2020. Muutama yhtiö lakkautti lyhyen aikavälin (STI) kannustinohjelmansa väliaikaisesti. Vain 14 yhtiöitä raportoi koronasta johtuvista muutoksista palkitsemisessa.

Analysoiduista yhtiöistä 90 prosentilla oli käytössä ylimmän johdon STI-ohjelma. Yleisimmät mittarit ovat liiketulos tai -voitto ja liikevaihto. Vastuullisuusmittarien käyttö on selvässä kasvussa, mikä osin johtuu sääntelystä.

Yhtiöistä 77 prosenttia kertoo käyttävänsä pitkän aikavälin kannustinohjelmia. Ohjelmien tyypillinen kesto on kolme vuotta. Kasvava osa suomalaista pörssiyhtiöistä edellyttää ylimmältä johdolta osakeomistusta. Myös pitkän aikavälin ohjelmissa vastuullisuusmittareiden suosio nousee selvästi.

Viime vuoden alusta voimaan tullut osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutos näkyi palkitsemisraportoinnissa aavistuksen parantuneena laatuna verrattuna edeltävään vuoteen. Sääntelyn myötä voitiin ensimmäisen kerran laskea suhdeluku toimitusjohtajan kokonaiskorvauksesta verrattuna yrityksen työntekijän keskiarvopalkkaan. Yhtiöiden välisiä suhdelukuja on kuitenkin hyvin vaikea verrata, vaihtelu on suurta eikä luku itsessään kerro juuri mitään ottamatta huomioon yhtiön tilannetta ja taustaa. Tästä aiheesta lisää Kauppalehden uutisessa.

Kari Kauniskangas piti DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron.

DIFin jäsenen kommenttipuheenvuoron esitti Kari Kauniskangas. Hänen mukaansa palkitseminen on hallitukselle keskeinen mutta vaikea keino ohjata johtoa. Palkitseminen on kuin nuoralla tanssimista liian helppojen ja liian vaikeiden tavoitteiden asettamisen välillä. Täydellistä palkitsemisjärjestelmää on mahdoton rakentaa ja ratkaisut ovat aina yhtiökohtaisia. Palkitseminen on onnistunutta, kun koko organisaatio saavuttaa haluttuja tavoitteita.

Lopuksi DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa huomautti, että vastuullisuuden nousu palkitsemisen mittareissa on positiivinen kehityssuunta, sillä Euroopan komissio suunnittelee direktiivisääntelyä vastuullisuustavoitteista. Yhtiöiden kannalta oma-aloitteinen ja markkinaehtoinen vastuullisuustavoitteiden asettaminen on parempi vaihtoehto kuin jäykkä sääntely.