DIFin jäsenwebinaarin vieraana 20.2. oli DIFin jäsen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Hän kertoi tuoreet kuulumiset Brysselistä ja loi katsauksen EU-parlamentin loppukauden näkymiin.
Suunnitelmat vanhentuvat ennen kuin niitä aletaan toteuttaa
Organisaatioilta edellytetään tässä hetkessä joustavuutta, ketteryyttä ja nopeaa läpivientikykyä (performance). Suunnitelmat vanhentuvat ennen kuin niitä on alettu edes toteuttaa.
Isoja linjoja, joita käytiin läpi viime vuoden tilaisuudessa, ovat turvallisuuspolitiikka, vihreä siirtymä (ilmastonmuutos), sosiaalinen Eurooppa, kaupungistuminen ja ikääntyminen. Näiden päälle on tullut Ukraina.
Puhutaan tuhansista ja kymmenistä tuhansista miljardeista
Päättyipä Ukrainan tilanne miten tahansa, se on massiivinen isku kansantalouksille. Ukrainan jälleenrakentamiseen on suunniteltu useamman tuhannen miljardin apupakettia, jopa kymmenien tuhansien miljardien. Tällä on positiivisia kasvuvaikutuksia esimerkiksi kysynnän kautta.
EU:n asema heikkenee
Aasia ja Kiina kasvavat, vaikka jo tällä hetkellä ne tuottavat yli puolet maailman bruttokansantuotteesta – ja ero Eurooppaan vain kasvaa. Ukrainan vaikutus Eurooppaan on ilmeinen, mutta 20-30 vuoden aikajänteellä EU saattaa hyytyä siten kuin olisi tapahtunut myös ilman Ukrainan tilannetta.
Fokus strategisessa omavaraisuudessa
Omaa toimintaa käydään nyt läpi tiheällä kammalla: mistä löydetään haavoittuvuuksia ja riippuvuuksia toisista toimijoista. Ruoka on yleinen keskustelunaihe, mutta harvemmin puhutaan lääkkeistä tai puolijohteista. Lääkeomavaraisuus on kriittistä.
Yli 90 prosenttia lääkkeistä tulee kahdesta tehtaasta, Kiinasta ja Intiasta.
Puolijohteet, digi ja niihin liittyvä teollinen tuotanto on toinen merkittävä asia, johon tulee puuttua.
Euroopassa on nyt mietinnässä, kuinka saataisiin riittävä omavarainen tuotanto merkittävissä lääkealueissa. Olemassa olevaa tuotantokapasiteettia on huomattavasti helpompi laajentaa kuin alkaa suunnittelemaan tyhjän päältä uutta lääketehdasta. Sama koskee esimerkiksi digiosaamista, puolustusvoimien investointeja, energiaa sekä kemiallisia yhdisteitä ja metalleja.
Avoimuus, yhteistyö ja uudistuminen kokivat kolauksen
Ukrainan tilanne on kolaus ”avoin Eurooppa” -ajatukselle, joka koski sekä viisumivapautta Venäjän kanssa että tiivistä taloudellista yhteistyötä. Menee ainakin yksi sukupolvi, että haavat umpeutuvat.
Euroopan tulevaisuuskonferenssissa määriteltiin osa-alueita, kuten sosiaalinen Eurooppa, ympäristö sekä puolustus, joista ei ole kuulunut Ukrainan tilanteen myötä enää mitään. Euroopan uudistumisen keskustelu on ollut jo kohtuullisen kauan hiljaista, mikä on sääli, sillä useissa asioissa tarvittaisiin uudistumista.
On katsottava tulevaisuuteen
Venäjä-Ukraina-keskustelu tulee jatkumaan, ja turvallisuuspolitiikan hitaasti etenevä yhteistyö tiivistyy. Uutta on uusteollisuusstrategia (Green Dealin jatko), jossa Suomella on hyviä mahdollisuuksia.
Euroopalla on 500 miljardia elvytyspakettirahoja, paljon aluetukia, sosiaalirahastoa, remonttirahastoa, investointipankin lainoituskäytäntöjä ja uutena reilun siirtymän rahasto.
Perusinfran sijaan investointeja tulisi miettiä pitkällä aikajänteellä ja tulevaisuuden teemoissa, kuten kiertotalous, digitalisaatio, ilmastoneutraalius, monimuotoisuus ja terveysteknologia.
On katsottava tulevaisuuteen – ja sanottava muutoksille kyllä.
Rakentaminen mielenkiintoinen alue – sivuraideinvestointeja vältettävä
Rakentaminen on mielenkiintoinen alue. Se on resurssien käyttömäärältään isoin osa-alue, mutta EU:lla onsiihen vain vähän toimivaltaa. On kestävää rakentamista, energiatehokkuusdirektiivejä ja rakennustuoteasetus, mutta on hankala löytää tehokkaita työkaluja sääntelyyn EU-tasolla. Kestävä ruoka odottaa nyt lainsäädäntöpakettia, samoin kestävä liikenne.
Sivuraideinvestointeja on vältettävä.
Sivuraideinvestoinneilla tarkoitetaan investointeja, jotka ovat parempia kuin huonoin mahdollinen, mutta jotka eivät ratkaise ongelmaa.
Kestävyydestä: ruoka, tekstiilit, rahoitus ja mittaaminen
Kestävä ruoka on yksi painopisteistä. Jo nyt yli puolet maapinta-alasta on rehutuotantoa, ja lihankulutukset rajat ovat tulossa vastaan. YK:n kestävän ruoan työryhmä on laatinut planetaarisen ruokavalion, jonka mukaan lihankäytössä tulisi palata reilun 20 vuotta sitten vallinneelle tasolle. Lautasella tulisi hyödyntää sesongin kasviksia ja lähellä tuotettua lihaa. Kasvisproteiinien diversiteettikato on yksi haasteista.
Kestävään ruokaan liittyy läheisesti ilmasto- ja diversiteettiasiat sekä ravinteikkuus. Kalankasvatus ei ole kestävää. On myös mietittävä, mikä olisi eettistä työntekijöiden kannalta, entäpä eläinten.
Jokapäiväinen leipä tulisi tulla ”mitattavissa oltavalta lähietäisyydeltä”.
Kestävissä tekstiileissä Suomessa on poikkeuksellista osaamista. Tähän on tulossa EU:lta paketti. Materiaalien tulisi olla kestäviä ja pitkäkäyttöisiä, ei kertakäyttöistä. Muovi on muovia, ja puuvillaa ei voi lisätä. Kierrätys olisi tehokasta; vuokraaminen luo mahdollisuuksia. Tekstiilien käyttö tulisi puolittua, vaikka sen ennustetaan kolminkertaistuvan.
Puun raaka-aineesta tulee globaali pula. Materiaalivirrat eivät riitä, kun siirrytään biotalouteen, jossa eri ainesosia käytetään esimerkiksi pakkauksiin ja vaatekuituihin.
Biodiversiteetin vaaliminen on kiireellisyydessä jopa ilmastonmuutoksen edellä.
On tärkeää, että ei yritetä ratkaista ilmastonmuutosta monimuotoisuuden kustannuksella.
Kestävä rahoitus sovittaa yhteen talouden ja ympäristön. Kestävyydestä puhuttaessa on mietittävä mitattavuuskysymyksiä. Kestävyyden eri elementeistä valmistellaan helppokäyttöisiä, yhteisiä tietokantoja, joita pk-yritykset voisivat hyödyntää. Eurooppa lisää luonnonvaroihin liittyvää kirjanpitoulottuvuutta. Tämä prosessi on lähtenyt liikkeelle YK:n tasolta.
Terveydenhuollosta
Terveyspuolella on tulossa mielenterveysstrategia ja lainsäädäntöä. Terveystietodatapohjan hyödyntämisessä odotukset ovat korkealla.
Taidoissa ja osaamisessa haetaan vähimmäiskoulutuksen tasoja. Ammattinimikkeiden harmonisointi on hankalaa, kun osaamiset ovat eri tasolla. Tämä näkyy meillä esimerkiksi terveydenhuollossa.
Saksassa suljetaan terveydenhuollon yksiköitä, sillä henkilöstöä ei ole riittävästi. Pohdinnassa on, tulisiko yhteisesti kouluttaa terveys- ja sosiaalialalle ihmisiä kolmannessa maassa, tuoda Eurooppaan ja jakaa riittävän tasapuolisesti. Tätä voi tehdä kansallisella tasolla itsekin, mutta onko se riittävää?
Miten EU-sääntely tulisi ottaa haltuun?
Nyt EU-sääntelyä tulee niputtain, ja kaikki tulisi tunteja huolella. Kun perusidea on sisäistetty, ei se ole kuitenkaan hankalaa. GDPR:n osalta Suomessa vallalla olevaa tulkintaa ei voi ymmärtää, sillä se johtaa kohtuuttomiin tuloksiin. Tämä ei ollut tarkoitus: tarkoitus oli suojata ihmisen identiteettiä, ei estää tiedon liikkumista.
Miltä näyttää suomalaisten yritysten kyvykkyys?
Kannattaa ennemmin miettiä vuosi ja tehdä jotain fiksua kuin että tehdä jotain vähän parempaa nyt esimerkiksi tekstiilien, rakentamisen tai terveysteknologian saralla.
Eurooppalaisiin yritysverkostoihin tulee panostaa. Poliitikkoja on lobattava kunnolla. On nähtävä yhteistyön mahdollisuus; esimerkiksi useamman maan rahastoja tulisi laittaa yhteen, jotta mahdollistetaan isoja tulevaisuuden investointeja.
Taustatietoa:
> Komission työohjelma ja sen liitteet
> The Green Deal Industrial Plan
