Boston Consulting Group ja Leadcast järjestivät keskiviikkona 20.1.2020 yhteistyössä DIFin kanssa yritystoiminnan haasteita, vaikuttavuutta ja arvonluontia muuttuvassa maailmassa kartoittavan webinaarin. Tilaisuuden juonsivat Leadcast-podcastin vetäjät Hannes & Snellmanin partneri Maria Wasastjerna ja Stora Enson lakimies Essi Weseri. He pohtivat keskustelun alustuksessa muun muassa, mikä on yritysten rooli yhteiskunnassa, mikä on hallituksen rooli johtamisessa, arvonluonnissa ja vastuullisuudessa sekä miten yritys voi luoda ja tuoda lisäarvoa 2020-luvulla. Entä miten yritys voi tasapainoilla lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden välillä ja miten yritysten tulisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Webinaaria seurasi yli 150 henkilöä.
Juontajien johdolla keskusteluun osallistui nimekäs joukko kokeneita yritysjohtajia ja ansioituneita hallitusammattilaisia: Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae, Solidiumin toimitusjohtaja Antti Mäkinen ja Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum sekä BCG Suomen Managing Director Teemu Ruska.
Suvanto-Harsaae osallistui keskusteluun etäyhteydellä Tanskasta käsin matkustussuositusten vuoksi. Hänen mielestään vastuullisuudesta on tullut hypemäistä yritysten kommunikointihalun vuoksi, mistä pitäisi päästä faktapohjaiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan. Hän vertasi kehitystä Ruotsiin, jossa ei aseteta ”juhlapuhemaisia” tavoitteita, vaan vastuullisuuden kehitystä mitataan ja seurataan vuosi vuodelta.
Tunnetusti vain voitollinen yritystoiminta on kestävällä pohjalla pitkällä tähtäimellä. Vitzthum totesikin, etteivät sijoittajatkaan luota poukkoileviin yrityksiin, jotka etenevät lyhytjänteisesti vain kvartaali kerrallaan. Ruska totesi ESG-asioiden kehittyneen runsaasti, mikä näkyy erityisesti työntekijöiden arvomaailman muutoksena ja sen huomioimisena.
Mutta miten yritysten kannattaa toteuttaa vaikuttavuutta oman liiketoimintansa ohella? Onko yritysaktivismi suositeltavaa vai pelkkää PR:ää? Mäkinen näkee hyvänä, että yritykset ottavat julkisesti kantaa yritystoimintaan ja työllistymiseen. Sen sijaan yritystoiminnan ulkopuolisissa asioissa kantaa ottaminen voi olla ongelmallista, jos ei ole selvää kuka yrityksen nimissä puhuu ja edustavatko näkemykset kokonaisvaltaisesti yrityksen arvoja. Myös Vitzthum sanoi, että yritysten on oltava varovaisia kannanotoissaan, sillä on silkkaa riskinottoa edistää jonkun henkilökohtaista mielipidettä yrityksen nimissä.
Suvanto-Harsaae peräänkuulutti selkeää fokusta. Ei ole järkevää ottaa kantaa ihan kaikkeen, ellei se sitten liity yrityksen brändiin. Yritysten olisi hyvä keskustella sisäisesti ja saada kerrottua arvonsa ja tuloksentekotarpeensa ennen kaikkea työntekijöille ja lähimmille sidosryhmille. Hän pitää sitä jopa ulkoista raportointia tärkeämpänä. Arvomittareissa tulisi myös keskittyä 3-4 alueeseen, jotka myös jalkautetaan organisaatioon ja käytäntöön. Hän näkee myös suuria eroja vastuullisuusraportoinnissa Euroopan sisällä. Suomessa se on jo hyvin pitkällä ja pohjoismaiset omistajat tuovat nykyään vastuullisuuskysymykset automaattisesti esiin.
Mäkinen alleviivasi vastuullisuusasioiden jatkuvan seuraamisen ja mittaamisen sekä niistä palkitsemisen tärkeyttä. Ruskan mukaan tavoitteet eivät täyty, jos niitä ei voi hankkeistaa ja viedä käytäntöön. Suomi on monissa vastuullisuusasioissa monta askelta edellä, mitä Ruskan mukaan pitäisi hyödyntää kilpailuvalttina paremmin.
Vitzthum katsoo, että lähtökohtaisesti yritykset haluavat tehdä ja tekevät asioita hyvin, minkä takia halutaan viestiä kaikista vastuullisuusasioista. Mutta liiallinen viestintä ja nippelitieto muuttuvat nopeasti rönsyileväksi tarinankerronnaksi, mikä vesittää koko viestin. Suvanto-Harsaae sanoi suoraan, että suomalaiset eivät ole hyviä kehumaan itseään, mutta jo tehdyt toimenpiteet ja saavutukset toimivat hyvänä erottumisvalttina.
Keskusteluun nousi myös sääntely ja vastuullisuuden edistäminen lainsäädännöllä. Vitzthum näkee itseregulaation loistavana asiana, mutta kannusti pohtimaan, että missä viitekehyksissä niitä harjoitetaan. Päättäjien on luotava ja asetettava tavoitteet, mutta nippelitason säätäminen ja yritysten laittaminen samaan muottiin eivät ole toivottavia ilmiöitä. Sopiva tasapaino regulaation ja itsesääntelyn välillä on paras ratkaisu.
Mäkinen katsoo parhaan viestin tulevan kuluttajilta, mikä ohjaa itseregulaatiota eniten. Hän sanoikin lainsäädännön tällä kohtaa tulevan kaukana perässä. Ruskakin tarjoaisi keppiä ja porkkanaa tasaisesti, ja että vastuullisuus integroidaan yrityskulttuuriin. Hän kertoi myös esimerkkejä, milloin regulaation puitteissa on tehty vääriäkin päätöksiä.
Keskustelijat summasivat webinaarin keskeisimpään viestiinsä. Vitzthumin mielestä yritysten tulee elää ajan hengessä ja niiden päätavoitteet ovat yleensä aika pysyviä. Ruskan mukaan yritysvastuun ja omistaja-arvon välillä ei ole ristiriitaa, vaan ne tukevat toisiaan, sillä kilpailukyky ja omistaja-arvo säilyvät, jos toiminta on kunnossa. Mäkisen mielestä vastuullisuusajattelu arkipäiväistyy ja on osa normaalia toimintaa, ja sen täytyy jalkautua joka yksikköön. Puhuminen vähentyy ja tekeminen lisääntyy. Suvanto-Harsaae peräänkuulutti implementointia ja tekemistä sekä kannusti valitsemaan kolme tärkeintä jatkuvasti mitattavaa asiaa – pitkän aikavälin tavoitteiden ohella.
Loppuun juontajat ottivat Leadcastin perinteen mukaisen Sekuntihaasteen ja esittivät panelisteille nopeita pikakysymyksiä henkilökohtaisista ja yleismaailmallisista aiheista. Viimeisenä kaikki saivat kertoa parhaan ja huonoimman saamansa johtajuusneuvon.
Loppupuheenvuorossaan DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa kiitti kaikkia osallistujia. Hän muistutti, että DIF vaikuttaa lainsäädäntöön myös Euroopan tasolla muun muassa ecoDan kautta. Euroopan komissiossa ollaan sitä mieltä, että eurooppalaisissa yrityksissä ollaan yleisesti lyhytnäköisiä, minkä johdosta kestävän hallinnoinnin regulaatiovalmistelu on parhaillaan käynnissä. Hänkin katsoi kehityksen tapahtuvan juuri nyt, ja lainsäädännön tulevan perässä. Hallinnointikoodi edellyttää tavoitteiden ja monimuotoisuuden kertomista, eikä pelkkien tulosten kertominen enää välttämättä riitä tulevaisuudessa. Raporteista ei myöskään ole helppo saada vertailukelpoista tietoa, vaan mittareita ja faktapohjaa tarvitaan lisää.
Tilaisuuden videotallenne löytyy DIFin jäsensivujen Videotallenteet-sivulta (vaatii kirjautumisen).