Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry (jäljempänä ”Yhdistys”) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto asiassa.
Arvopaperimarkkinayhdistys on 17.9.2015 julkaissut ehdotuksensa uuden hallinnointikoodin johdannoksi ja pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta 22.9.2015 mennessä.
Yhdistys viittaa 28.8.2015 antamaansa lausuntoon ja korostaa hallinnointikoodin johdanto-osuuden merkitystä johtuen koodin uudesta rakenteesta.
Erityisen tärkeää on, että yhtiökokouksen ja hallituksen välinen työnjako sekä yhtiön hallinnointiin liittyvät yhtiöoikeudelliset periaatteet käyvät selkeästi ilmi johdannosta, jotta myös ulkomaalainen lukija saa kokonaiskuvan järjestelmästämme.
Tästä johdosta ehdotamme seuraavaa lisäystä yhtiökokousta koskevaan johdanto-osuuteen (s. 5, ehdotus lisättäväksi tekstiksi tässä lihavoituna):
Yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvat ainoastaan laissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat, kuten hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta, tilinpäätöksen vahvistaminen ja varojenjaosta päättäminen, vastuuvapauden myöntäminen johdolle, yhtiöjärjestyksen muutoksista päättäminen sekä yhtiön osakkeisiin tai osakepääomaan liittyvät päätökset. Yhtiökokouksella ei siten ole niin sanottua yleistoimivaltaa, toisin kuin yhtiön hallituksella.
Hallitusjäsenten tulee kuitenkin aina nauttia yhtiökokouksen luottamusta. Yhtiökokouksen oikeutta jäsenten nimittämiseen ja erottamiseen ei rajoita edes toimikautta koskevat määräykset yhtiöjärjestyksessä.
Yhtiökokouksella on aina yksinomainen päätösvalta asioissa, jotka koskevat osakkeita ja osakkeenomistajien välisiä suhteita. Sama koskee muutenkin yhtiön toiminnan perustana olevaa yhtiöjärjestystä. Hallituksella ei ole koskaan itsenäistä toimivaltaa päättää näitä koskevista muutoksista.
Osakeyhtiölaki turvaa osakkeenomistajien oikeuksien pysyvyyden. Kultakin yksittäiseltä omistajalta on saatava suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen mm. silloin, kun hänen oikeuttaan voittoon tai netto-omaisuuteen vähennetään taikka kun hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan lisätään.
Jos yhtiössä on erilajisia osakkeita, mm. sulautuvan yhtiön sulautumista koskevan päätöksen pätevyyden edellytyksiin kuuluu, että päätöstä kannattaa määräenemmistö kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista. Sama koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista siten, että koko osakelajin oikeudet vähenevät esimerkiksi lajien yhdistämisellä, mutta tällöin edellytyksenä myös on, että saadaan osakkeiden enemmistön suostumus siinä lajissa, jonka oikeudet vähenevät.
Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii yhtiön hallitus. Hallitus koostuu yhtiökokouksen asettamista jäsenistä. Jäsenten lukumäärä määräytyy yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätöksen mukaan ja vaihtelee yhtiöittäin. Yleensä suomalaisen pörssiyhtiön hallituksessa jäseniä on kolmesta kymmeneen. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä hallituksen jäsenet ovat lähes yksinomaan yhtiön johtoon kuulumattomia henkilöitä (non-executive directors).
Yhdistys kiinnittää lisäksi huomiota johdannossa (s. 1) esitettyyn hallinnointikoodin sitovuutta koskevaan kommenttiin, jossa todetaan, että raportointiosuus on pakollinen, eikä edellettyjen tietojen antamisesta voida poiketa selittämällä.
Yhdistys korostaa, että hallinnointikoodin ei tulisi lisätä pakollista sääntelyä, jos tämä ei seuraa laista. Siltä osin kuin koodi sisältää määräyksiä, jotka täydentävät lainsäädäntöä tai asettavat lisävelvollisuuksia lainsäädäntöön nähden, tulisi näiden aina toimia noudata tai selitä –periaatteen mukaisesti. Suurimmasta osasta raportointiosuudessa olevista määräyksistä ei voida poiketa johtuen siitä, että ne ovat osa pakottavaa lainsäädäntöä.
Tältä osin johdanto-osuudessa riittää kuitenkin, että todetaan yleisenä periaatteena, ettei pakottavasta sääntelystä voida poiketa. Lisäksi voidaan todeta raportointi-osuuden sisältävän paljon tällaisia määräyksiä. Mikäli raportointiosuudessa kuitenkin on sellaisia määräyksiä tai tarkennuksia, jotka eivät seuraa laista, tulisi viimeinen lause ensimmäisellä sivulla (”eikä edellytettyjen tietojen antamisesta voi poiketa selittämällä”) poistaa johdannosta.
Perusteluosia koskeva kappale tulisi täten muuttaa myös siten, että sen toiseksi viimeinen lause kuuluisi seuraavasti: ”Laista suoraan tulevat velvoitteet, joista poikkeaminen ei tosiasiallisesti ole sallittua, sisältyvät tarpeelliseksi katsotuin osin suositusten perusteluosaan sekä soveltuvin osin raportointia koskevaan jaksoon.”
Yhdistys huomauttaa edelleen, että suosituksista poikkeamisen osalta (s. 3) johdannossa esitetään, että yhtiön tulee kunkin poikkeaman osalta selostaa ”toimenpiteet, joilla yhtiö varmistaa, että sen toiminta on edelleen suosituksen ja säännösten tavoitteiden mukaista”.
Määritelmä on tiukempi kuin EU suosituksen samaa asiaa koskeva ilmaisu ”tarvittaessa kuvattava suosituksen noudattamisen sijasta toteutettu toimenpide ja selvitettävä, kuinka tällä toimenpiteellä saavutetaan kyseisen suosituksen tai koko säännöstön tavoite tai kuinka se edistää yrityksen asianmukaista hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toteuttamista”(Komission suositus 2014/208/EU). Johdanto-osuuden ilmaisua tulisi tältä osin tarkentaa ja kirjoittaa ehdolliseen muotoon.
Kunnioittavasti,
Directors’ Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry
Maarit Aarni-Sirviö Timo Kaisanlahti
Pääsihteeri Policy-valiokunnan varapuheenjohtaja