”Brändi on koko liiketoimintastrategian ydin ja toimii samalla tavalla riippumatta siitä, millä alalla yritys toimii tai toimiiko yritys kuluttajaliiketoiminnassa tai b-to-b-markkinoilla”, totean kirjassani Intohimona brändit.
Yrityksen menestyksen kannalta on tärkeää tietää, mikä on brändin nykytila muuttuvassa markkinatilanteessa sekä suhteessa kilpailijoihin. Se, miten asiakas kokee brändin, on ratkaisevan tärkeä tieto sekä nykymarkkinan että mahdollisten uusien markkinoiden kannalta. Säännöllinen brändistrategian pohdinta kuuluu jokaisen ammattimaisesti toimivan yrityksen vuosikelloon. Brändi kuuluu jokaisen yrityksen hallituksen pöydälle.
Hallitus ja Brändistrategia
Jokaisella menestystä tavoittelevalla yrityksellä tulisi olla ajankohtainen brändistrategia. Brändistrategia on keskeinen osa koko yrityksen strategiaa, jossa määritellään yhtiön keskeiset tavoitteet kuten visio, missio, arvot sekä asiakaskohderyhmä ja kilpailuetu.
Brändistrategia korostaa, että kaikki tärkeät päätökset tulisi tehdä asiakasta kuunnellen. Kyseisen strategian laatiminen tukee koko yrityksen henkilökunnan toimintaa sekä ajattelua asiakaslähtöisesti. Toimittuani kansainvälisissä yrityksissä vuoden 2000 alusta lähtien on oma kokemukseni, että nimenomaan asiakaslähtöisessä ajattelussa suomalaiset yritykset eroavat merkittävästi monien muiden maiden yritysten toiminnasta.
Hallitustyöskentelyn tulisi tukea asiakaslähtöistä toimintaa suomalaisissa yrityksissä. Brändistrategian laatimisen tulisikin kuulua jokaisen yrityksen hallituksen tärkeimpiin tehtäviin, sillä tulevaisuuden menestystarinat rakennetaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Menestyneellä brändillä on vahva kilpailuetu
Hallituksen tärkein tehtävä on varmistaa, että yhtiöllä on kilpailukykyinen strategia sekä ammattitaitoinen johto. Riittävän kilpailuedun varmistaminen on jokaisen menestyvän yrityksen kriittinen menestystekijä. Kilpailuedun tärkeys tulisi ymmärtää kaikissa yrityksissä, jotta myös sen tavoittelemiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat riittävän kunnianhimoisia ja innovatiivisia.
Valitettavan usein suomalaisissa yrityksissä kilpailuetu nähdään esimerkiksi tuotantoprosessien tehokkaana toimintana tai toiminnan tehostamisena yleensä. Kilpailuetua tulisi kuitenkin tarkastella ennen kaikkea asiakasnäkökulmasta. Aidosti vahva kilpailuetu tuottaa asiakkailleen ainutlaatuisen konseptin ja vahvan asiakaslupauksen.
Ammattitaitoinen hallitus ymmärtää kilpailuedun kriittisen roolin sekä tukee ja kannustaa yrityksen johtoa riittävän kilpailuedun kehittämiseen. Säännösten mukainen corporate governance kuuluu toki hallitusten tärkeimpiin tehtäviin, mutta mikäli yhtiöllä ei ole kilpailuetua, on menestyvän liiketoiminnan rakentaminen tulevaisuudessa haasteellista.
Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa Marina Vahtolan brändiaiheista blogikirjoitussarjaa. Lue myös toinen osa Tulevaisuuden johtajat ovat brändijohtajia ja kolmas osa Tulevaisuuden menestyjiä ovat brändit.
