Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney on viime aikoina toistuvasti muistuttanut, että yritykset, jotka eivät vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen, tulevat menemään konkurssiin. Raha täytyy siirtää nopeasti niistä sijoituksista, joissa se kiihdyttää ilmastonmuutosta, niihin sijoituksiin, joissa se ratkaisee sitä.
Ilmastonmuutos on edennyt jo niin pitkälle, ettei sen hillinnässä ole kyse enää pelkästään siitä, käytetäänkö fossiilisia polttoaineita energian tuottamiseen. Myös materiaalien käyttö aiheuttaa liian suuren kuorman kasvihuonekaasupäästöjä. YK:n mukaan luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttaa puolet globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä ja aiheuttaa yli 90 prosenttia eliölajien sukupuuttokuolemista.
Lineaarinen toimintamalli, joka perustuu luonnonvarojen käyttöönottoon, tuotteiden valmistukseen, myymiseen, kuluttamiseen ja poisheittämiseen, on viimeistään ilmastotavoitteiden myötä tullut tiensä päähän. Lineaaritalouden jatkuminen tekisi kriittisenä pidetyn puolentoista celsiusasteen ilmastotavoitteen saavuttamisen mahdottomaksi.
Jokaisen yhtiön hallituksen tulee pohtia, mitä kiertotalous sille tarkoittaa.
On siis pakko siirtyä kiertotalouteen, jossa hyödynnetään yhteiskunnassa jo olevia materiaaleja. Kiertotalous on tuotesuunnittelua, jakamista, tuotteiden käyttöä palveluna, uusia liiketoimintamalleja sekä kaiken hävikin ja hukan poistamista koko arvoketjussa.
Nesteen entinen toimitusjohtaja Matti Lievonen on sanonut osuvasti: ”Kiertotalousyritykseksi siirtyminen tarkoittaa, että joskus joudut kannibalisoimaan omaa bisnestäsi.”
Monen yrityksen nykyinen liiketoimintamalli perustuukin siihen, että yritys tuottaa ja myy mahdollisimman paljon tuotteita saaden rahat tililleen heti kaupan jälkeen. Kiertotalousyritys tekee mahdollisimman kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita, joita se esimerkiksi liisaa tai myy palveluna asiakkailleen, jolloin tuote säilyy yrityksen tai rahoittajan taseessa. Rahavirtaa tulee jatkuvasti.
Kiertotalous tuo useiden selvitysten mukaan säästöjä yrityksille. Esimerkiksi Euroopan komissio on laskenut kiertotalouden tuovan 600 miljardin euron vuosittaiset säästöt Euroopan teollisuudelle.
Marc Carneyä voi tulkita myös niin, että jos yritys ei siirry kiertotalouteen, se ei tule menestymään. Tämän vuoksi jokaisen yhtiön hallituksen tulee pohtia, mitä kiertotalous sille tarkoittaa. Onko järkevää käyttää esimerkiksi viiden vuoden aikana miljoonia euroja nykyisen, lineaarisen toimintamallin parantamiseen? Vai olisiko järkevää investoida tuo summa innovaatioihin tai yritysostoihin, joiden myötä liiketoimintamallin voi muuttaa kiertotalouden mukaiseksi?
Yritysten hallitukset voivat käyttää työkaluna strategisessa kiertotalouspohdinnassa esimerkiksi Sitran, Teknologiateollisuuden ja Accenturen laatimaa kiertotalouden käsikirjaa (Circular Economy Playbook), jota jo sadat yritykset Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ovat hyödyntäneet.
Ilmastonmuutos etenee tällä hetkellä nopeammin kuin ilmastotoimet. Jokaisen yrityksen hallituksen on nyt päätettävä, kummalla puolella historiaa se aikoo olla.
