Hallitus, megatrendit ja työn tulevaisuus

Onko kaikille tulevaisuudessa töitä? Mistä löydämme digiosaajia? Teknologia, globalisaatio ja niiden mukanaan tuomat sosioekonomiset ilmiöt muuttavat maailmaa. Yritysten tulee sopeutua näihin muutoksiin ja samalla löytää uusia kasvu-uria, mikäli ne haluavat menestyä. Yleensä joudutaan tekemään suuria muutoksia henkilöstössä. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta.

Kaikki tuntevat tarinnan Britannian teollistumisesta ja Kehruu-Jennystä. Kehruu-Jennyn keksijä, James Hargreaves, kohtasi voimakasta vastustusta. Hargreavesin kotiin tunkeuduttiin ja hänen koneensa tuhottiin. Mies joutui vaihtamaan maisemaa ja perustamaan salatehtaan koneidensa valmistusta varten. Iskun takana olivat kehrääjät, joiden tekemää työtä Kehruu-Jenny nopeutti huomattavasti. Vastaava tilanne kuin nykyajan konepajassa. Robotit korvaavat hitsaajia. Tilalle tarvitaan koodaajia.

Uutta on muutoksen nopeus. Megatrendit ovat yksi tapa hahmottaa muutoksia, joiden keskellä elämme. Boardview-lehden tuoreessa kaksoisnumerossa on Sitran artikkeli, jossa niitä käsitellään laajasti. Lehdessä käsitellään myös megatrendien vaikutusta eri toimialoilla:

  • Tiesitkö, että Pariisin sopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon lämpeneminen alle 2°C asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että 2°C asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 16 500 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisia investointeja maailman energiajärjestelmään. Tästä enemmän Pekka Lundmarkin artikkelissa
  • Tiesitkö, että Maailman väkiluvun ennustetaan nousevan yli 9,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Kulutuksen kasvaessa uusiutumattomille öljypohjaisille raaka-aineille sekä ympäristöä kuormittaville valmistusmenetelmille on löydettävä vaihtoehtoja. Tästä enemmän Kari Jordanin artikkelissa
  • Tiesitkö, että maailman 20 myydyimmästä lääkevalmisteesta valtaosa on jo nyt biologisia? Tästä enemmän Reijo Salosen artikkelissa

Megatrendit vaikuttavat meihin kaikkiin ja työhön, mitä yrityksissä tehdään ja miten sitä tehdään. Miten henkilöstö saadaan mukaan jatkuvaan muutokseen? Miten saada juuri ne halutut osaajat viihtymään yrityksessä? Onko yrityksellä oltava tarkoitus, jotta se houkuttelee 2000-luvulla syntyneitä digiosaajia?

Boardview’n kaksoisnumeron toinen teema on ”Hallitus ja henkilöstö”. Sen alla on monta kiinnostavaa artikkelia kuten Case Nokia, Why does your Company exist? sekä tärkeä katsaus henkilöstön edustukseen hallituksissa eri Euroopan maissa.

Hyviä lukuhetkiä ja hyvää kesää!

Maarit Aarni-Sirviö

Päätoimittaja