Maailma ei ole kokonaan toipunut Wall Streetin vuoden 2008 romahduksesta ja spekulatiivisten velkainstrumenttien aiheuttamasta kriisistä. Kiinan ja muiden Aasian maiden nopea kehittyminen ja halvan työvoiman vaikutukset haastavat globaalisti varsinkin Euroopan taloutta. Venäjän Krimin-valtaus, Ukrainan sisällissodan tukeminen ja Venäjän oman yhteiskunnan sulkeminen globaalista maailmasta horjuttavat uskoa terveen yhteisen kasvun rakentamiseen tulevaisuudessa. Suomi ja Eurooppa elävät pisintä matalasuhdannetta sodan jälkeen. Ratkaisut on löydettävä yhdessä, ja matka tulee olemaan pitkä.
Samanaikaisesti maailma kehittyy nopeammin. On häkellyttävää nähdä, millä nopeudella muun muassa luovuus ja teknologian tuomat uudet ratkaisut ovat jo vaikuttaneet elämäämme ja myös johtamiseen. Osaamismaailmassa oma persoonallisuutemme ja käyttäytymisemme ovat koetuksella uudella tavalla.
Ihminen muutoksessa
Ihminen pyrkii olemaan enenevässä määrin itsensä auktoriteetti, joka haluaa kontrolloida ja johtaa elämäänsä. Uudet teknologiat asenteet ovat avanneet ihmisille uusia väyliä tämän toteuttamiseen. Vuorovaikutus on muuttunut: keneen hyvänsä voi olla yhteydessä milloin vain, itseään voi profiloida verkossa, ja vuorovaikutusväylistä on tullut osa ihmisen identiteettiä (joku on Twitterissä ja joku ei). Ihminen ei tarvitse muiden lupaa voidakseen ilmaista itseään muille.
Autonomia ja organisaatio
Kasvanut autonomian tarve on työelämässä näkynyt työntekijöiden osallistamisen lisääntymisenä: työntekijä ei halua eikä suostu enää olemaan passiivinen töiden suorittaja tai johdettava, vaan oman työnsä suunnittelija ja johtaja. Organisaatioiden johtamisessa on tästä huolimatta pyritty vielä pitämään kiinni monista perinteisistä hierarkioihin perustuvista johtamistavoista ja –uskomuksista. Radikaali uusiutuminen on kuitenkin välttämätöntä myös johtamisessa.
Sosiaalinen media ja verkostot
Globaalit organisaatiot, laajat verkostot ja internet ovat vaikuttaneet johdon ja työntekijöiden vuorovaikutukseen: suuri osa viestinnästä tapahtuu muutoin kuin kasvotusten. Vuorovaikutussuhteiden monimutkaistumisen ohella tiedon määrä ja asioiden etenemisen nopeus ovat kasvaneet. Uuden ajan johtaminen edellyttää uusia työvälineitä, osaamisia ja kykyjä vuorovaikutukseen.
Itsensä johtaminen
Lisääntynyt itsensä johtamisen ja valtasuhteiden purkamisen halu näkyy jo nyt lisääntyneinä mikro-organisaatioina sekä verkostoina. Tämän suuntauksen voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Kysymykseksi nousee, kuinka verkostot voivat toimia siten, että ne ajavat yhteisvastuullisesti verkoston jäsenten etuja? Yksi vastaus on, että verkoston jäsenten on jaettava samoja arvoja, asenteita ja tavoitteita – toisin sanoen niiden identiteettien tulee olla samansuuntaisia, mutta tavalla joka ei estä kehittymiseen vaadittavan diversiteetin syntymistä.
Johtaminen ja teknologia
Työelämän ohella itsensä johtamisen muutos näkyy jo voimakkaasti muun muassa terveyden ja hyvinvoinnin alalla. Ihminen on ottanut rinnalleen teknologiaa huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Erilaiset terveydenhallintaan liittyvät sovellukset lisääntyvät koko ajan, ja ne tarjoavat ihmisille erilaisia vaihtoehtoja johtaa ja hallita oman hyvinvointinsa kehittymistä.
Uuden ajan johtaminen – sekä muiden että itsen – tulee vaatimaan uusia moninaisia vuorovaikutustaitoja ja teknologioita. Ihminen ja teknologia eivät saa päätyä kilpailemaan elintilasta työelämässä, vaan niiden välille on löydettävä tasapaino, jolla luodaan yhteiskuntaamme uutta hyvinvointia ja tuottavuutta.
