Lainsäädäntö ei edelleenkään tunne hallitusammattilaisuutta

Suomessa on verrattain korkea verotus ja hyvä sosiaaliturva. Maksamme veroa tuloistamme ja yritystemme voitoista, ja palkoista kerrytetään rahastoja eläkkeiden ja työttömyysturvan varalle. Palkansaajan osalta nämä niin sanotut henkilösivukustannukset maksetaan automaattisesti, osa perittynä palkansaajalta itseltään ja loput työnantajan pussista. Mikäli ammattilaiset – kuten juristit, lääkärit tai parturit – perustavat yksin tai yhdessä yrityksen, sama logiikka toimii: voittoa ja työtä verotetaan ja sosiaali- ja eläketurvasta huolehditaan.

 

Hallitustyö on tässä merkillinen väliinputoaja. Palkkio hallituksen jäsenelle on aina henkilökohtaista tuloa eli sitä ei voi laskuttaa yrityksen kautta. Perusteena tähän lienee, että hallituspaikka on henkilökohtainen, ei yrityksen nimissä. Palkkiosta ei siten tarvitse maksaa sen paremmin eläkemaksuja kuin sosiaaliturvaakaan, toisin kuin palkasta. Ilmeisesti oletus on, että nämä ovat hallitustyötä tekevällä jotakin muuta kautta kunnossa. Kuitenkin, jos jäsen on myös työsuhteessa yhtiöön, myös hallituspalkkiosta maksetaan eläkemaksu, mikä on juridisesti mielenkiintoista – hallituksen palkkiothan pitäisi päättää yhtiökokouksessa. Eläkemaksuista voi toki tehdä päätöksen avoimesti yhtiökokouksessa eikä niiden maksuun ole estettä, jos niin päätetään.

 

Yleensä ammattilainen voi laskuttaa asiakasta työstään. Hän voi yksin tai yhdessä muiden kanssa perustaa yhtiöitä, joka vuokraa tilat, maksaa ja vähentää toiminnan kustannukset sekä jakaa voitot palkkana tai osinkoina osakkailleen, jotka voivat olla henkilöitä tai yhtiöitä. Hallitusammattilaisen osalta asia on mutkikkaampi. Voit kyllä perustaa yhtiön, mutta tulot sille täytyy saada muusta kuin hallitustoiminnasta. Käytännössä yhtiö voi vähentää kuluja, joihin sisältyy hallitustyöhön liittyviä eriä – kuten tietokone, puhelin ja internet – mutta lähtökohtaisesti omistajan hallitustyön kulut eivät sille kuulu.

 

Hallituspaikan henkilökohtaisuutta voi verrata tilintarkastajan asemaan. Sekä hallitus että tilintarkastaja ovat osakeyhtiön toimielimiä, kuten myös yhtiökokous ja toimitusjohtaja. Tilintarkastaja voidaan nimittää henkilökohtaisesti tai yhteisönä, ja lähes poikkeuksetta palkkion laskuttaa yhtiö. Siten sekä tilintarkastajalla että hallituksen jäsenellä vastuu on henkilökohtainen, mutta vain toinen voi laskuttaa yhtiön kautta.

 

Samalla hallitustyöhön liittyvän muun työn laskuttaminen on usein luupin alla: maksaako yhtiö lisäpalkkiota hallitustyöstä vai onko kyseessä aidosti normaaliin hallitustyöhön kuulumaton konsultointi? Ylimääräiset toimeksiannot laskutusperusteineen kannattaakin kirjata avoimesti hallituksen pöytäkirjaan myöhempää tarkastelua varten.

 

Olisi tasa-arvoisempaa ja käytännöllisempää, jos hallitustyöstä maksettavan palkkion voi laskuttaa yhtiölle, jossa jäsen on yrittäjänä tai osakkaana. Näin oli Ruotsissa, kunnes lainsäädäntöä muutettiin joitakin vuosia sitten. Tämä on Styrelseakademien selvityksen mukaan laskenut alan houkuttavuutta samalla kun hallituksiin haluttaisiin uusia ja erilaisia tekijöitä.

 

Hallitustyötä ei saa laskuttaa eikä siitä kerry eläkettä tai synny sosiaaliturvaa. Hallitusammattilaisuus ei siis professiona ole lain edessä muiden ammattien kanssa samalla viivalla.

 

Teksti on julkaistu otsikolla ”Hallituksissa ammattimaisesti työskentelevien pitäisi voida laskuttaa yrityksen kautta” Talouselämässä mielipidekirjoituksena sekä HITS-blogissa.