Lakoista keppiä ja henkilöstö hallituksiin

Miksi työmarkkinat toimivat Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa paremmin kuin Suomessa? Tarvitaan keppiä ja porkkanaa.

Suomen työmarkkinoilla vastakkainasettelu on noussut voimakkaaksi, ja lakkoja on paljon verrattuna Ruotsiin tai Norjaan. Suomessa laittomista lakoista aiheutuneet sanktiot ovat muihin Pohjoismaihin nähden pieniä.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa voidaan määrätä laittomasta lakosta vahingonkorvaukset lakon yrityksille aiheuttamien vahinkojen suuruuden perusteella ja ilman ylärajaa.

Todelliseen vahinkoon perustuva korvaus on tarvittava keppi, joka kannustaa osapuolia yhteistyöhön pelaamisen, kiristyksen ja koston sijaan.

Ruotsissa työnantajat ja työntekijät soutavat samaan suuntaan. Jo Olof Palmen pääministeriaikana otettiin käyttöön myötämääräämisoikeus, joka toi työntekijöiden edustajat ennen kaikkea suurten yritysten hallituksiin. Sillä on ollut suuri psykologinen merkitys osapuolten yhteistyössä.

Työntekijä tuntee, että hänen äänensä kuuluu ja hän pystyy vaikuttamaan, kun hänellä on edustajan kautta suora kontakti päätöksentekoon. Työntekijöiden edustaja hallituksessa saa tiedon yrityksen tilasta. Hänellä on velvollisuus kertoa sovitusti asioiden taustoista työntekijöille.

Näin vaikeiden päätösten teko helpottuu. Valta hallituksissa on tarvittava porkkana.

Minulla on omakohtaisia kokemuksia henkilöstön edustuksesta sekä Borealis AS:n että Vattenfall AB:n hallituksissa, joissa henkilöstön edustajat ja varamiehet olivat mukana kokouksissa.

Oleellista on, että hallituksessa oleva työntekijä tuntee yhtiön ja sen henkilöstön eikä ole liiton politiikan väline.

Hyvä keskustelukulttuuri tarkoittaa aitoa tietojen vaihtoa, yhteisiä analyysejä ja työrauhaa. Ei uhkailua, riitelyä ja lakkoilua. Tärkeää on myös työmarkkinoiden osapuolten oikeudenmukainen kohteleminen, mihin liittyy yllä mainittu asianmukainen rangaistus laittomista lakoista.

Yritysneuvostot eivät korvaa aidon vallan antamista. Työntekijän ottaminen hallitukseen on luottamuksen osoitus.

Mielestäni erilaiset yritysneuvostot eivät korvaa aidon vallan antamista henkilöstölle. Hallituksen jäsenenä henkilöstön edustajan on ymmärrettävä roolinsa: hän hakee ratkaisuja ja tekee päätöksiä yhtiön ja osakkeenomistajien etua ajatellen.

Työtekijän ottaminen mukaan hallitukseen on luottamuksen osoitus. Suomessa muun muassa F-Securessa työntekijät valitsevat vaaleilla kolme ehdokasta ehdolle yhtiön hallitukseen. Hallitus tekee lopullisen valinnan.

”Tällä tavalla molemmat osapuolet eli henkilöstö ja hallitus pääsivät vaikuttamaan päätökseen”, Risto Siilasmaa perustelee valintatapaa Ylellä.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 28.10.2019.

1
Jätä kommentti

avatar
1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Anttila Juhani Recent comment authors
  Tilaa ilmoitukset  
uusimmat vanhimmat suosituin
Ilmoita kun
Anttila Juhani
Member
Anttila Juhani

Työntekijät ovat yrityksen arvokkain ja tärkein voimavara. Varsinkin radikaalit muutostilanteet, jossa yksikköjä myydään ja suljetaan tai satoja/tuhansia työpaikkoja joudutaan lopettamaan, vaativat johdolta ja hallitukselta kykyä ja halua kuunnella ja kunnioittaa henkilöstön ja heidän edustajiensa argumentteja, pelkotiloja ja tavoitteita. Avoin ja kannustava yrityskulttuuri ja yrityksen tilanteen ja tavoitteiden jatkuva kommunikointi myös hyvinä aikoina on välttämättömyys. Tämä luo luottamuksen pohjan, jotta huonoina aikoina ja yllättävissä tilanteissa voidaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa toteuttaa kipeitäkin leikkauksia ja toimenpiteitä. Yrityksen hallituksen ja toimivan johdon pitää ymmärtää poliittisen järjestelmän, median, ammattiyhdistyksen ja henkilöstön edustajien toimintatavat ja vuorovaikutukset muutostilanteissa. Olen kerännyt tätä kokemusta vain Suomen rajojen ulkopuolella… Read more »