Hyvin usein kuulee sanottavan, että perhe on huono pääomistaja pörssiyrityksessä, koska siellä perheen jäsenet valitaan yrityksen johtoon sen sijaan että kyvykkäin johtaisi yritystä. Tai koska perheellä on ylipäätään erilaiset kiinnostukset yritystä kohtaan kuin muilla sijoittajilla, perhe on konservatiivinen pitkän aikavälin sijoittaja, joten perheen omistama pörssiyritys ei ole lainkaan houkutteleva sijoituskohde. Perheyritystä ei myöskään voi vallata tai ostaa ilman perheen myötävaikutusta, eivätkä perheet mielellään myy omistustaan. Kuulostaa aika huonolta sijoituskohteelta.
Pörssisäätiön toimeksiannosta tekemässämme tutkimuksessa havaittiin, ettei kaikki vanhat oletukset perheomisteisista pörssiyhtiöistä pidä paikkaansa. Analyysimme perusteella perheomisteiset eivät ole huonoja sijoituskohteita vaan päinvastoin.
Määrittelimme perheomisteisen pörssiyhtiön siten, että omistuksen on oltava yli 10 prosenttia ja että perheen on oltava pääomistaja. Tässä poikkeamme Perheyritysten liiton määritelmästä, jonka mukaan vaaditaan 25 prosentin omistusosuus pörssiyrityksessä. Havaitsimme, että käytännössä pääomistaja saa vahvan valta-aseman jo 10 prosentin omistusosuudella. Lisäksi lainsäädännössä on useita tekijöitä, jotka antavat omistajalle juuri 10 prosentin kohdalla erilaisia oikeuksia.
Miten perheen omistus näkyy yrityksen toiminnassa ja menestyksessä? Siitä teimme tilastollista tutkimusta. Analyyseissä otimme huomioon ajallisen, toimialan ja monien yrityskohtaisten tekijöiden, kuten omistusrakenteen vaikutukset, ja vasta näiden tekijöiden eliminoimisen jälkeen teimme seuraavat havainnot.
Perheomistaja on usein investoija
Yllätykseksemme havaitsimme, että perheomisteiset pörssiyritykset edustavat yli puolta kaikista Helsingin pörssin yrityksistä vuosina 2007–2016. Perheomisteiset pörssiyritykset ovat muita yrityksiä pienempiä. Niistä yli puolet sijoittuu markkina-arvoltaan alle 150 miljoonan kategoriaan ja suurin osa toimii teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialalla. Hyvin mielenkiintoisena havaintona tuli ilmi myös, että 53 prosenttia kaikista perheomistajista on tullut yritykseen mukaan investoijana, eli pääomistaja ei ole yritystä perustanut eikä ole yrityksen perustajan jälkeläinen. Tämä muuttaa käsitystä siitä, miten perheomistus kehittyy pörssissä. Eli perhe tai suku on realisoinut jotain muuta omistustaan, kuten alun perin perustamansa yrityksen, ja myöhemmin sijoittaa varallisuutta yrityksiin, jotka ovat pörssissä tai listautuvat myöhemmin.
Hallituksissa enemmän nuoria mutta vähemmän ulkomaalaisia
Perheomisteisten yritysten hallitukset ovat hyvin samankaltaisia muiden pörssiyritysten kanssa. Tosin perheellä on vahva asema hallituksissa, sillä 68 prosentissa yrityksistä hallituksen puheenjohtaja on perheen jäsen. Ainoat poikkeamat hallituksissa muihin pörssiyrityksiin verrattuna havaittiin ikärakenteessa ja kansainvälisyydessä. Perheomisteisten yritysten hallitukset ovat nuorempia ja ikähajonta suurempi ja lisäksi niissä on vähemmän ulkomaalaisia hallituksen jäseniä. Näitä havaintoja voidaan selittää muun muassa sillä, että perheomisteisissä yrityksissä ajetaan uusia perheenjäseniä yritykseen sisään hallitustyöskentelyn kautta. Ulkomaalaisia jäseniä on vähemmän osin liiketoiminnan kotimaisuuden vuoksi. Lisäksi vaikuttaa se, ettei perheomisteisella pörssiyrityksellä ole vastaavaa muiden omistajien painetta hakea kansainvälisiä hallitusjäseniä kuin niillä yrityksillä, joissa institutionaalisilla sijoittajilla on vahva asema.
Toimitusjohtaja tienaa vähemmän
Perheomisteisissa pörssiyrityksissä maksetaan hieman alhaisempaa kokonaiskompensaatiota toimitusjohtajille kuin muissa pörssiyrityksissä. Tämä voi johtua siitä, että perhe pystyy hallitustyöskentelyn ja vahvan omistuksen avulla seuraamaan toimitusjohtajan työtä lähempää kuin muut omistajat. Lisäksi havaitsimme, että perheen omistuksen ollessa lähempänä 10 prosentin rajaa osakesidonnaisia järjestelmiä käytettiin kitsaammin kuin muissa pörssiyrityksissä. Myös perheenjäsenen ollessa toimitusjohtajana palkitseminen on erilaista: Hänelle maksetaan alhaisempaa kiinteää palkkaa ja bonukset ovat vähäisemmät. Nämä tulokset viittaavat siihen, etteivät perheen jäsenet pyri saamaan erityistä hyötyä sillä, että toimivat toimitusjohtajana. Päätelmää voidaan pitää erittäin myönteisenä, koska se kertoo suomalaisen yrityksen hallinnoinnin olevan laadukasta ja vähemmistöomistajien asemaa kunnioittavaa.
Perheyritykset välttelevät riskejä
Perheomisteisten pörssiyritysten liiketoiminta eroaa muista pörssiyrityksistä. Perheomisteiset pörssiyritykset ovat liikevaihdoltaan pienempiä, ulkomaan myynnin osuus on alhaisempi ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen (T&K) panostetaan vähemmän. Sen sijaan velkaantuminen ja investointiaktiivisuus ovat samalla tasolla. Pieni koko liittyy siihen, että perheomisteiset yritykset ovat huomattavasti nuorempia. Ulkomaan myynnin osuus ja vähäisemmät T&K -investoinnit viittaavat siihen, että perheomisteiset pörssiyritykset toimivat varovaisesti sekä myynnin että tulevaisuuden suhteen – riskin ottoa vältetään.
Perhe merkitsee menestystä
Perheomisteiset pörssiyritykset kasvavat liikevaihdon osalta samalla tavalla kuin muut yritykset. Pääoman tuotto ja liikevoittoprosentti ovat parempia, samoin osinkotuotto ja osakkeen tuotto ovat korkeampia. Lisäksi osakkeen arvostus- ja riskitaso ovat jonkin verran alhaisempia kuin muissa pörssiyrityksissä. Siten voi perustellusti todeta, että perheomisteiset pörssiyritykset ovat menestyneet muita pörssiyrityksiä paremmin ja ovat olleet hyviä sijoituskohteita. Me emme näe mitään perusteltua syytä, miksei näin voisi jatkua myös tulevaisuudessa.
Tulostemme perusteella suosittelemme, että perheet omistajina arvioisivat ulkomaan myynnin lisäämistä ja riskinottoa investoinneissa digitalisaation luodessa toimintaympäristöön epävarmuutta. Yritysjohdolle toteamme, että perheomisteiset yritykset ovat hyviä työnantajia ja maksavat verraten hyvin mutta varovat riskinottoa. Yritysjohdolta omistajat odottavat kasvuideoita. Sijoittajien kannalta perheomisteiset pörssiyritykset ovat hyviä sijoituskohteita. Poliitikoille ja lainsäätäjille haluamme todeta, että perheet ovat hyviä omistajia. On tärkeää turvata perheiden kiinnostus kehittää yhtiötä pörssikelpoisiksi sekä myös mahdollistaa omistuksesta luopuminen taloudellisesti järkevällä tavalla.
