Nuorten startup-yrittäjien tekemisessä korostuu intohimo vaikeiden, merkityksellisten ongelmien ratkaisuun, ketterän kokeilukulttuurin kellotaajuus sekä itseohjautuvat organisaatiot ilman perinteisiä komentoketjuja ja vuosisuunnitelmia. Tällaisen yhtiön hallitustyön toimintatavat eivät ole suoraan kopioitavissa suureen pörssiyhtiöön, mutta sitä kannattaa uudistuakseen paikoitellen koettaa.
Ei tiukkaa rajanvetoa operatiivisten ja hallitusasioiden välillä
Kasvuyhtiön hallituksen tehtävät tärkeysjärjestyksessä ovat: jatkuva strateginen sparraus, ovien avaus ja liiketoiminnan tuki, rahoituksen riittävyyden varmistaminen ja kevyt mutta riittävä seuranta. Kasvuyhtiössä hallituksen jäsenen odotetaan jalkautuvan titteleistä, virkateistä ja vuosikelloista riippumattomaan haastamiseen, ideointiin ja pallotteluun koko henkilökunnan kanssa yhtiön ja tarjooman suunnasta. Hyvinkin operatiivisilta kuulostavat yksityiskohdat kuten nettipalvelun rekisteröitymisprosessi, tarjouksen maksuehdot tai hashtag Twitterissä voivat olla asioita, joihin hallitusjäsen saa ja hänen odotetaan puuttuvan, mikäli niillä nähdään kauaskantoisia seurauksia.
Hallitus pöhisee muuallakin kuin kokouksissa
Kasvuyhtiöiden hallituksissa valtaosa dialogista tapahtuu kokousten välillä digitaalisissa kanavissa ja pikaviestimissä (kuten WhatsApp), työryhmäsovelluksissa (kuten Slack) ja videotapaamisissa (kuten Zoom). Raportit kommentoidaan niin ikään sitä mukaa kuin ne ilmestyvät, eikä niihin ole tarvetta enää palata kokouksissa, jotka on varattu perinteisiä toimijoita haastavien disruptioiden pohdiskeluun. Hallitus heittää ideoita siinä missä johtokin. Henkisestä kuormittavuudesta huolimatta peruskysymyksiin palataan toistamiseen ja keskittyminen vain toimeenpanoon olisi luksusta, johon ei muutosvauhdin vuoksi ole varaa.
Digimetriikkaa seurattaessa kasvuyhtiön kvartaali on 25 tuntia
Perinteinen hallitus ei taivu toimintaympäristöjen muutosnopeuden edellyttämään päätöksentekoon
Kasvuyhtiöissä tehdään päätöksiä minuuteissa eikä kuukausissa. Juuri mikään päätös ei jää odottamaan johtoryhmän tai hallituksen kokousta tai matriisiorganisaation komiteamietintöä. Digimetriikkaa seurattaessa kasvuyhtiön kvartaali on 25 tuntia. Vuosibudjetti on vain suuntaa antava. Sen sijaan hallitus rohkaisee tekemään nopeita ja ennakkoluulottomia kokeiluja, joista tiimit päättävät itseohjautuvasti ja useimmiten lupia kysymättä. Liiketoimintamalli muuntautuu useamman kerran ennen kuin oikea latu löytyy. Olen nähnyt, miten käänteentekevät innovaatiot syntyvät osaavan ja motivoituneen työntekijän oma-aloitteisesta hullunkurisesta kokeilusta. Itseohjautuvuuden hämmästyttäviä tuloksia nähtyäni olen alkanut uskoa enemmän biologiaan kuin strategiaan. Ketterä teal-organisaatio (kuten Fredric Laloux määritteli itseohjautuvan organisaation kirjassaan ”Reinventing Organizations”) mutatoi itse itseään tahdilla, joka olisi saanut Darwinin huutamaan hoosiannaa.
Ei pelkkää steinerkoulua
On hyvä muistaa, että aina ei ole uuden kehittämisen ja brainstormailun aika. On myös kriisejä ja saneeraustilanteita, jolloin pahimmillaan rönsyilyyn johtavasta teal-mallista saatetaan hetkeksi palata tiukkojen suitsien topdown- ja turnaround-johtamiseen. Mutta ei sekään tarkoita, että lattialla lopetettaisiin omilla aivoilla ajatteleminen tai että kokouspöydälle laitettaisiin hopeakyltit.
Hallinnointikoodinkin tulee elää ajassa
Perinteiseen työskentelyyn tottunut kipuilee ristiriitaisissa tunnelmissa kasvuyhtiön hallituksessa. Pahimmillaan sekä johto että hallitus turhautuvat, jopa riitautuvat. Uskon, että startupien luoma kulttuurivallankumous tulee säteilemään myös pörssiyhtiöiden hallinnointikoodiin 2025 mennessä. Kenties sen saavuttavat myös taloyhtiöiden hallitukset vuosisadan loppupuolella.
Maailma muuttuu! 😉
Minulta kysyttiin mitä tarkoitin steiner-vertauksellani. Tarkoitukseni oli rinnastaa (perinteisestä koulujärjestelmästä poikkeava) luovuutta korostava steinerkoulu (perinteisestä taylorismi-johtamismallista poikkeavaan) teal-itseohjautuvuuteen ja tosiaankin vain hyvässä mielessä. Uudistuminen kaipaa luovuutta ja perinteisiä ajattelumalleja rikkovaa uskallusta, millä nimellä sitä ikinä sitten kutsuukin.