Tai ehkä oikeampi kysymys olisi: Miksi hallituksessa tarvitaan teknologiaosaamista? Pohditaanpa hieman lisää.
Nyky-yhteiskunta kaikkine toimintoineen on muuttunut valtavasti teknologian kehittyessä – niin klisee kuin se onkin – kiihtyvällä vauhdilla. Digitalisaatio ja teknologisten innovaatioiden nopea kehitys vaikuttavat kaikkiin liiketoimintoihin, olipa kyseessä sitten pienet paikalliset yritykset tai kansainväliset jättiläiset. Tämä kehitys herättää tärkeän kysymyksen: tarvitaanko osakeyhtiön hallituksessa teknologiaosaamista?
Melkein kaikkien yritysten, toimialasta riippumatta, kilpailukyky riippuu useimmiten enemmän ja joskus vähemmän teknologian hyödyntämisestä. Tietenkin hyödynnettävät teknologiat ja tavat hyödyntää niitä vaihtelevat voimakkaasti. Etenkin meillä Suomessa on paljon yrityksiä, joiden keskeinen kilpailukyvyn perusta on teknologiassa.
Perinteisesti osakeyhtiön hallitustyöskentelyyn on haettu kokemusta ja osaamista liiketoiminnan strategioista, rahoituksesta, lakiasioista ja johtamisesta. Joskus näiden alojen osaajille on jopa ”paalutettu” paikkoja yhtiöiden hallituksissa. Nykypäivänä teknologian merkitys liiketoiminnassa on saavuttanut jo sen tason, että teknologiaosaaminen on välttämätön osa hallituksen osaamispalettia. Ja nyt en tarkoita yrityksen tuotteiden tai palveluiden teknistä suunnitteluosaamista. Tarkoitan isojen teknologiamegatrendien tunnistamista sekä niiden tuomien mahdollisuuksien ja uhkien arvioimista yhtiön toiminnan kannalta: tekoäly, 5G:n hyödyntäminen, kvanttilaskenta, robotiikka, bioteknologia, vihreä energia ja niin edelleen.
Yritysten kilpailukyvyn kannalta on elintärkeää ymmärtää teknologian rooli ja mahdollisuudet liiketoiminnassa. Teknologian hyödyntäminen tehokkaasti ja kilpailijoita nopeammin voi avata uusia mahdollisuuksia markkinoilla, parantaa prosesseja ja palveluita sekä lisätä yrityksen kykyä reagoida nopeasti muuttuviin markkinatrendeihin. Tämä edellyttää hallitukselta kykyä arvioida ja ohjata teknologian strategista käyttöä osana yrityksen liiketoimintaa sekä haastaa ja sparrata operatiivista johtoa myös näissä asioissa.
Toisaalta teknologiaan liittyy myös riskejä, kuten tietoturva- ja tietosuojariskit sekä teknologisten investointien epäonnistumiset. Hallitusjäsenten tulee pystyä ymmärtämään näitä riskejä ja varmistamaan, että operatiivinen johto on tiedostanut ne ja yrityksellä on asianmukaiset suunnitelmat niiden hallitsemiseksi.
Kokenut, avarakatseinen ja eri toimialoja nähnyt teknologiaosaaja hallituksessa tuo mukanaan arvokasta asiantuntemusta, joka auttaa yritystä luomaan teknologiaan perustuvaa kilpailuetua. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kykyä herättää toimiva johto arvioimaan uusien teknologioiden mahdollisuuksia yhtiön strategian mukaisessa liiketoiminnassa tai ääritapauksessa muuttamaan strategiaa. Konkreettinen kysymys on ohjata yrityksen investointeja strategisesti niin, että hyödynnetään teknologioiden kehitystä.
Teknologiaosaaminen yksinään ei tietenkään tee kenestäkään pätevää ja sopivaa hallitusjäsentä. Hallituksen jäsenten tulee edelleen hallita myös muita liiketoiminnan osa-alueita ja pystyä työskentelemään yhdessä tiiminä yrityksen parhaan edun takaamiseksi. Siksi ideaalitilanteessa hallituksessa tulisi olla monipuolinen joukko jäseniä eri taustoista ja osaamisalueilta, teknologian lisäksi vaikkapa alussa mainituilta perinteisiltä hallituksen jäsenten osaamisalueilta.
Ehkä tämän hetken ”kuumin” teema hallitustyöskentelyssä on vastuullisuus. Teknologian tuntemisella ja soveltamisella voi olla iso rooli myös yhtiön vastuullisuuden kehittämisessä tai jopa vastuullisuuden tekemisessä yhtiön liiketoiminnaksi. Muutama esimerkki:
- Tiedonkeruu ja seuranta: Yritykset voivat kerätä ja seurata tietoja toimintansa vaikutuksista ympäristöön, työntekijöihin, yhteisöihin ja muihin sidosryhmiin. Esimerkiksi IoT (Internet of Things) -sensorit voivat auttaa seuraamaan energiankulutusta, jätekertymää ja päästöjä reaaliajassa.
- Analytiikka ja raportointi: Big data -analytiikan avulla yritykset voivat analysoida suuria tietomääriä ja tunnistaa trendejä sekä mahdollisuuksia parantaa toimintaansa vastuullisemmaksi – tai jopa tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi teknologia mahdollistaa automaattisen raportoinnin ja avoimen tiedon jakamisen sidosryhmien kanssa.
- Toimitusketjun läpinäkyvyys: Blockchain-teknologian avulla muutamat yhtiöt ovat parantaneet toimitusketjunsa läpinäkyvyyttä ja näin pystyneet varmistamaan tuotteidensa alkuperän sekä sen, että ne tuotetaan vastuullisesti eettisten ja kestävien käytäntöjen mukaisesti.
- Virtuaalinen työympäristö: Yritykset voivat tarjota työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen joustavampia työtapoja, kuten etätyötä ja virtuaalisia kokouksia. Tämä vähentää matkustamisen tarvetta ja siten hiilijalanjälkeä.
- Koulutus ja tietoisuuden lisääminen: Teknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia kouluttaa työntekijöitä ja sidosryhmiä yrityksen vastuullisuustavoitteista ja -käytännöistä vaikkapa interaktiivisten verkkokurssien ja virtuaalisten simulaatioiden avulla.
- Innovaatiot kestävyyden edistämisessä: Teknologia voidaan valjastaa uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen kestävän kehityksen edistämiseksi, esimerkkeinä uusiutuvan energian lähteet, energiatehokkaat teknologiat, raaka-aineiden kulutuksen optimointi ja kierrätysratkaisut.
Luettelemissani esimerkeissä yhtiön hallituksen rooli on lähtökohtaisesti sparrata toimitusjohtajaa ja muuta toimivaa johtoa muun muassa tuomalla ideoita niiltä toimialoilta, joilta hallituksen jäsenillä on kokemusta ja osaamista.
Teknologiaosaaminen on yhä tärkeämpää osakeyhtiöiden hallituksissa. Suurissa yhtiöissä ja pörssiyhtiöissä ehdotan jopa harkittavaksi teknologiavaliokunnan nimeämistä. Tällöin ei koko hallituksen, ja etenkään niiden, joiden substanssi ei ole teknologiassa, aika ja fokus mene heidän kannaltaan epärelevanttiin asiaan. Vahvistamalla hallituksensa teknologiaosaamista yritys voi varmistaa, että teknologiaa hyödynnetään liiketoiminnassa tehokkaasti, ja pysyä näin kilpailukykyisenä.
P.S. Käytin tämän blogitekstin kirjoittamisen apuna tekoälyä. Ei se siis ole mitenkään mahdoton juttu monelle muullekaan hallituksissa toimivalle 😉.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Hallituspartnerien blogissa.
