Tarvitaanko stressitestit myös yhtiöiden taseille?

Hallituksessa tulisi säännöllisin väliajoin ja mieluummin etupainotteisesti käydä keskustelu taseen tehokkuudesta ja sen toimivuudesta. Tase on polttoaine, jonka avulla yritys toteuttaa liiketoimintasuunnitelmansa, investointinsa, kasvunsa ja voitonjakonsa omistajilleen.

 

Pankkien stressitesteistä kohistiin muutama vuosi sitten. Suomalaiset pankit pääsivät luokalta puhtain paperein. Stressitesteillä mitattiin pankkien asiakkaiden, siis meidän yritystemme, kykyä suoriutua velvoitteistaan, ja tämän vaikutusta pankkien riskinsietokykyyn.

Talouden noususuhdanne on hellinnyt meitä matalien korkojen suojassa. Tämä voi katketa ikävään todellisuuteen, jos epävarmuus korkojen noususta jatkuu. Rahoituksen saatavuus voi heikentyä muutosta odotellessa, ja sen hinnoittelu tai nykyisissä rahoitus- ja pääomarakenteissa olevat erityisehdot voivat vaikuttaa olemassa oleviinkin järjestelyihin. Lisäksi epävarmuutta tuo valtiovarainministeriön lausuntokierroksella oleva tuore esitys korkojen vähennysoikeuden muutoksista vuoden 2019 alusta.

Taseessa tulee olla riittävästi iskukestävyyttä

Pankit ovat omien stressitestiensä kannustamina vaatineet asiakkailtaan markkinaehtoisen rahoituksen määrän lisäämistä – mikä monesti tarkoittaa pankkeihin nähden alisteisen rahoitusosuuden kasvattamista. Samassa yhteydessä on lainasopimuksiin ujutettu eri tyyppisiä suojalausekkeita, pankkien näkökulmasta, pahojen päivien varalle.

Nyt olisi aika tehdä yritysten omat stressitestit. Näillä mitataan kuinka yritys voi muuttuvassa taloudellisessa ympäristössäkin toteuttaa osakeyhtiölaissa määriteltyä ensisijaista tarkoitustaan ”…tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen”.

Sitä saa mitä mittaa

Taseen tehokkuutta ja toimivuutta on syytä mitata. Mittaamisen ei tule kohdistua vain rahoituksen kustannukseen vaan myös sen rakenteeseen ja tämän kautta saavutettavaan rahoituksen kassavirralliseen joustoon.

Tärkeää on myös määritellä, mitä taseella halutaan saavuttaa ja miten se tukee yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista. Taseessa tulee olla riittävästi iskukestävyyttä yllättäviin käänteisiin, niin myönteisiin kuin kielteisiin. Iskukestävyys antaa kilpailuetua yritysjärjestelyiden nopeassa toteutuksessa, valmiutta investointeihin ja kasvun vaatiman kassavirran hallintaan. Iskukestävyys antaa myös puskuria matalasuhdanteessa tai talouden muutoin heilahdellessa.

Omistajan asema yrityksen tärkeimpänä rahoittajana tulee tunnistaa – omistaja kantaa aina viimekätisen riskin, joten hänen riskinkantokykynsä ja -halunsa ja siihen perustuva tuotto-odotuksensa tulee olla taseen suunnittelun keskiössä.

Miten taseen stressitesti sitten tulisi toteuttaa? Keinona voi olla vastaaminen vaikka seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitataanko omistaja-arvon kehittymistä ja pääoman sitoutumista – onko näille tavoitteita kuten muulle liiketoiminnalle
  • Arvioiko yhtiö säännöllisesti rahoitus- ja pääomarakenteen kokonaiskustannusta ja näiden optimointia
  • Saako yritys kilpailuetua rahoitus- ja pääomarakenteestaan
  • Vertaillaanko rahoitus- ja pääomitusvaihtoehtoja säännöllisesti
  • Hyötyykö yritys aidosti pitkäkestoisesta rahoittajakumppanuudesta vai maksaako se siitä
  • Ovatko rahoitus- ja pääomarakenteen sopimusten erityisehdot vaikutuksineen hallituksen tiedossa
  • Onko yritys jälleenrahoituskelpoinen – onko sillä aidosti vaihtoehtoja vai onko yksittäiselle rahoittajalle syntymässä tilannemonopoli

Hallituksen vastuulla on huolehtia yrityksen hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tämän yleistoimivallan erityisenä piirteenä on velvollisuus varmistaa, että yrityksellä on riittävät taloudelliset resurssit, joiden avulla yritys pystyy toteuttamaan tehokkaasti ensisijaista tarkoitustaan – voiton tuottamista osakkeenomistajilleen.