’Ja yrityksen hallituksen tehtävänähän on miettiä, että onko meillä nyt paras mahdollinen toimitusjohtaja, vai olisiko joku toinen juuri tähän tilanteeseen parempi. Jos joku toinen on parempi, niin hallituksen velvollisuuksiinhan liittyy se, että se sitten vaihtaa.’
Hallituksen tärkein tehtävä
Toimitusjohtajan nimittämistä ja erottamista sanotaan usein hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi. Ulkopuolisille – ja joskus myös yhtiön johdolle – toimitusjohtajan potkut saattavat tulla yllätyksenä, ja niihin viitataankin mediassa usein äkkilähtönä: yleensä erotettu toimitusjohtaja jättää tehtävänsä välittömästi. Mutta vaikka julkinen osa erottamisprosessia on nopea ja niukkasanainen, niin sitä edeltävä hallituksen prosessi on tyypillisesti huomattavasti pidempi ja vähemmän suoraviivainen. Jälkikäteen tarkasteltuna se tuntuu usein myös liian pitkältä. Kuten lukuisissa erottamisprosesseissa mukana ollut hallituksen puheenjohtaja totesi: ’Aina toimitaan liian hitaasti. Ilman muuta. Aina toimitaan liian hitaasti.’
Miksi hallitus toimii liian hitaasti?
Mistä tämä hitaus hallituksen tärkeimmän tehtävän ympärillä oikein johtuu? Kaikkihan kuitenkin tietävät, että jos toimitusjohtaja ei ole ’paras mahdollinen’, niin hallituksen on etsittävä tilalle sellainen, joka sitä on. Ja että jos yhtiön strategia ja tulostavoitteet eivät nykyjohdon eväillä toteudu, niin johto on vaihdettava. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä ’parhaan mahdollisen’ arvioinnissa on kysymys tulkinnoista, näkemyksistä, epävarmuuksista, odotuksista ja tulevan ennakoimisesta. Onko yrityksen tulos niin huono, että se edellyttää johdon vaihtamista? Ja jos tulos onkin juuri nyt huono, niin pystyisikö nykyinen toimitusjohtaja tekemään tarvittavat toimenpiteet ja kääntämään suunnan paremmaksi? Entä onko huono tulos seurausta toimintaympäristöstä johtuvista asioista, kuten vaikkapa poikkeuksellisen surkeasta säästä, eikä suinkaan toimitusjohtajan tekemisistä tai tekemättä jättämisistä? Sopiiko toimitusjohtajan osaaminen ja persoona yhtiön strategiaan sekä nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? Saisiko joku muu aikaan parempia tuloksia eli löytyisikö jostain toimitusjohtaja, joka olisi sekä paremmin sopiva että saatavilla tähän yhtiöön? Entä mikä on hallituksen vastuu siitä strategiasta ja niistä päätöksistä, jotka ovat tällaiseen tulokseen johtaneet?
Yllä olevat kysymykset ovat tietenkin kovin ilmeisiä. Vastausten löytäminen niihin ei sitä sen sijaan useinkaan ole, ja yhteisen näkemyksen muodostaminen hallituksessa voi olla vaikeaa. Hallitus on myös normaalioloissa tiedon saannissaan pitkälti yrityksen johdon varassa, ja sen jäsenten vuorovaikutus toimitusjohtajan kanssa saattaa rajoittua hänen esiintymisiinsä hallituksen kokouksissa. Lisätiedon hankinta mm. yrityksen muilta avainhenkilöiltä ja koskien mahdollisia seuraajakandidaatteja on usein tarpeen ennen erottamispäätöksen tekemistä.
Puheenjohtajan keskeinen rooli
Erottamisprosessia saattaa hidastaa myös se, että edellä mainitut kysymykset ja asiat eivät nouse hallituksen pöydälle riittävän nopeasti. Varsinkin pitkään olleiden hallituksen jäsenten voi olla vaikeaa nähdä, että aikaisemmin erinomaista tulosta tehnyt toimitusjohtaja ei enää ole ’paras mahdollinen’ yrityksen nykyisiä ja tulevia tarpeita ajatellen, ja asia nousee keskusteluun vasta tulostason merkittävän heikkenemisen tai hallituksen jäsenvaihdosten myötä. Erityisesti hallituksen puheenjohtajan vaihdos voi toimia prosessin käynnistäjänä: ilman hänen aktiivisuuttaan muun hallituksen on vaikeaa toimia asiassa. Puheenjohtajan rooli mm. lisätiedon hankkimisessa ja toimitusjohtajan arvioinnissa on yleensä erittäin keskeinen. Olennaista on myös hallituksen työskentelyn organisointi: mikäli hallituksen säännöllisiin kokouskäytäntöihin ei sisälly keskustelua ilman toimitusjohtajaa, hallituksen mahdollisuus keskustella, vaihtaa ajatuksia ja päättää asiasta pitää järjestää erikseen. Myös toimitusjohtajan vaihdosprosessin johtaminen sijaiskysymyksineen, sopimuksineen ja tiedottamisineen on yleensä puheenjohtajan vastuulla.
Tunteet pelissä
Tunteet, empatia ja hallituksen läheinen suhde toimitusjohtajaan saattavat myös jarruttaa toimitusjohtajan erottamispäätöksen syntymistä. Kokenut hallituksen puheenjohtaja kuvasi toimitusjohtajan ja hallituksen suhdetta seuraavasti: ‘Siinähän pyritään kuitenkin tämmöiseen luottamukselliseen, läheiseen suhteeseen, jossa on korkeatasoinen dialogi, ja viihdytään eräällä tavalla siinä porukassa. Ja sitten kun tulee tämmöinen vaikea tilanne, niin siinä on tunteet hyvin keskeisesti mukana.’
Blogikirjoitus on julkaistu alun perin Boardmanin verkkosivuilla 16.1.2018. Taustatietoa Satu Koskisen väitöstutkimuksesta voi lukea Boardmanin sivuilta.
