Monista johtamisen uusista ismeistä huolimatta tuskin mikään yritysjohtamisen laji on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana yhtä paljon kuin pörssiyhtiön hallitustyöskentely.
Pakottavat säädökset ja suositukset ovat moninkertaistuneet. Ne edellyttävät yrityksiltä vastuullisuutta ja kannustavat hyvään yrityskansalaisuuteen. Hyvä hallinto edellyttää yrityksen hallituksen valvovan, että yrityksen arvot ja toimintaperiaatteet eli ”tone from the top” välittyvät johdolta koko organisaatioon.
Hallituksen näkökulmasta yritysvastuu on ensi sijassa vastuuta yrityksen menestyksestä. Hallituksen strategisten valintojen on osuttava oikeaan. Ilman menestyvää liiketoimintaa vastuullisuus ei ole kestävää. Ilman tervettä taloutta yritys ei pysty investoimaan ympäristökuormituksen vähentämiseen tai energiatehokkuuden parantamiseen.
Tappiollinen yritys joutuu usein sulkemaan heikoimpia tehtaitaan ja muita liiketoimintayksiköitään, mikä merkitsee henkilöstön vähentämistä. Menestyväkään yritys ei voi sallia tehottomien toimintojen jatkumista, koska sellainen vaarantaisi yrityksen kehittymisen pitemmällä aikavälillä.
Henkilöstölle yrityksen heikko menestys näkyy huonona palkkakehityksenä sekä vähäisinä koulutus- ja kehittämistoimina, joskus jopa työturvallisuuden laiminlyönteinä.
Toisaalta yritys ei voi menestyä ainakaan pitemmällä tähtäyksellä, jos se ei noudata kansainvälisiä ja paikallisia normeja ja eettisesti kestäviä liikeperiaatteita. Hyvä hallintotapa edellyttää nykyisin, että hallitus linjaa yrityksessä noudatettavat keskeiset eettiset toimintaperiaatteet ja sitoo ne kansainvälisiin viitekehyksiin. Näitä YK, ILO, OECD, ICC ja monet muut ovat suositelleet noudatettaviksi.
Keskusteluissa pörssiyrityksille haluavat asettaa lisää velvoitteita ja tiukempaa lainsäädäntöä erityisesti henkilöt, joiden pörssiyhtiökokemus on vähäisin. Tällainen politikointi on surullisimmillaan tietämättömyyttä ja hulluimmillaan tuhoisaa.
Kun hyvä yritys tuottaa voittoa ja luo arvoa osakkeenomistajilleen, se samanaikaisesti luo hyvinvointia ympäröivälle yhteiskunnalle. Etenkin Pohjoismaissa on hyvä muistaa, että ilman menestyviä yrityksiä ei ole edellytyksiä ylläpitää verovaroin tuotettuja julkisia palveluita.
Olen siinä käsityksessä, että yrityksen menestymiselle markkinoilla ja kilpailukyvylle on ratkaisevaa johtamisen taidot. Yritykset voivat menestyä kilpailussa, kun niillä on kilpailijoitaan paremmat hallitukset ja toimitusjohtajat.
Samaan hengenvetoon on todettava, että yrityksemme voivat menestyä Suomessa vain, jos niiden toimintaedellytykset ovat täällä kohtuulliset. Valitettavasti tätä nykyä yritysten liiketoimintoja joudutaan siirtämään Suomesta, koska muualla kilpailuedellytykset ovat paremmat.
Työmarkkinajärjestöt ja hallituksen kehysriihen osanottajat ovat nyt paljon vartijoita. Kauppatase kääntyy positiiviseksi ja työpaikkoja syntyy Suomeen vain rohkeilla ratkaisuilla.
Nyt Suomi voisi näyttää mallia, kuinka menetettyä kilpailukykyä palautetaan yhteisen tahdon voimalla. Yritykset perustavat ratkaisunsa tosiasioihin, eivät aikomuksiin.
Julkaistu Tekniikka & Talous -lehden numerossa 11/2013.
