Yrityksissä on käynnissä melkoinen muodonmuutos. Hallitustyötä tekevät vastasivat tänä keväänä DIFin kyselyyn, että kaikkein eniten painoarvoa hallitustyössä on kasvattamassa vastuullisuus. Erilaiset ESG-mittarit ovat nousemassa laajaan käyttöön.
Erityisen konkreettisesti vastuullisuusasioiden merkityksen kasvu näkyy johdon palkitsemisessa. ESG-kriteereitä on käytössä johdon palkitsemisessa jo nyt puolella kysymykseen vastanneiden edustamista yrityksistä, ja lisäksi viidennes suunnittelee tai valmistelee niiden käyttöä. Yli puolet kertoo, että ESG-kriteerien painoarvo palkitsemisessa on kasvanut tai kasvamassa. Kyselyn tuloksia käsitellään laajemmin Boardview-lehdessä.
Tietä näyttävät yritykset, jotka rakentavat kokonaisten toimialojen vastuullisuutta edistäviä ratkaisuja. Näihin lukeutuu kiertotalouden edelläkävijänä Pörssigaalassa palkittu Betolar, jonka hallituksen puheenjohtajan Tero Ojanperän haastattelu löytyy uusimmasta Boardview-lehdestä.
Yritysten on selvittävä kriisiajoista ja uudistuttava tulevaisuutta varten.
Poikkeuksellisen haasteelliseksi vastuullisuusasioiden edistämisen tekee epäselvä maailmantilanne Venäjän hyökkäyssodan myötä, kun esimerkiksi energian, raaka-aineiden ja jopa elintarvikkeiden hinnat ovat korkealla ja saatavuus epäselvää sekä tulevaisuus hämärän peitossa.
Selvää on, että pitkällä aikavälillä nykytilanne johtaa fossiilisten polttoaineiden käytön jyrkkään laskuun, kun korvaavat energiamuodot kehittyvät ja niiden hinnat laskevat. Mutta nyt ovat hallitukset kovassa paikassa, kun yritysten on selvittävä kriisiajoista ja uudistuttava tulevaisuutta varten.
EU:n vireillä oleva hanke yritysvastuudirektiiviksi osuu haasteelliseen aikaan. Erikoinen piirre yritysvastuukeskustelussa on julkisen sektorin roolin häivyttäminen vastuullisuustyöstä. Yritysvastuudirektiiviehdotuksesta karsittiin loppuvaiheessa julkiselta sektorilta pois velvoite ottaa kestävyyskriteerit huomioon julkisissa hankinnoissa.
Toinen unohdettu tehokas keino edistää kestävyyttä olisi järjestää ilmastonmuutosta torjuvien hankkeiden luvitukselle ohituskaista. Esimerkiksi terästehtaan uusiminen vähäpäästöiseksi vaatii vuosikausien lupaprosessin. Sen sijaan, että ryhdyttäisiin toimiin, joissa myös julkinen sektori on mukana, kuten julkiset hankinnat ja lupaprosessien sujuvoittaminen, poliittisten ja julkisen sektorin toimijoiden näyttää olevan helpompi kääntää katseet yrityksiin.
EU:n direktiivihanke painottuu sanktioihin ja valituskanaviin. Tehokkainta olisi nähdä ilmastonmuutoksen torjunta ja muiden ESG-asioiden edistäminen yhteisenä asiana. On hyvä muistaa, että vihreä siirtymä ei ole mahdollinen ilman valtavaa määrää yksityistä rahaa, joten yritysten on voitava luottaa lainsäädännön ennakoitavuuteen ja oikeasuhtaisuuteen. Muussa tapauksessa investoinnit valuvat Euroopan ulkopuolelle.
Helsingissä toukokuussa 2022
Leena Linnainmaa
päätoimittaja
Kirjoitus on Boardview 1/2022 -lehden pääkirjoitus.
