Väitöskirjatutkimukseni (Vaasan yliopisto) mukaan sähkö- ja televerkkoalan teolliset palveluyritykset ovat ajautuneet kannattavuuskriisiin. Sen sijaan niiden asiakkaiden eli sähkö- ja televerkkoja omistavien yritysten kannattavuus on pysynyt vahvana ja toiminta tehostunut.
Suomessa energia-alalle on runsaan 20 vuoden aikana kehittynyt uusi, erillinen, teollinen palveluliiketoiminta. Näiden palveluyhtiöiden kokonaisliikevaihto on noussut muutamaan miljardiin ja ne työllistävät yli 10 000 työntekijää.
Liiketoimintamuutoksen alussa palveluyritysten kasvu oli voimakasta johtuen verkkoyhtiöiden liiketoiminnan ulkoistamisista. Myöhemmin toimialalla on tapahtunut kansainvälistymistä ja yritysten yhdistymisiä. Palveluyhtiöiden omistus on myös monipuolistunut. Verkonrakennustoimialalle on luotu markkinaehtoinen ja lähes avoin kilpailutilanne.
Väitöskirjan tutkimuskohteena olivat Suomessa toimivat sähkö- ja televerkkojen palveluyritykset sekä niiden verkkoyhtiöasiakkaat, kokonaisuutena 40 yritystä, jotka kattavat noin 70 prosenttia koko markkinasta.
Monopoliasemassa olevat asiakkaat tyytyväisiä – urakoitsijoilla hankalaa
Verkkoyhtiöt ovat erittäin tyytyväisiä nykyiseen toimintamalliin, jossa verkkourakointipalvelut on pääosin ulkoistettu. Monopoliasemassa toimivien sähköverkkoyhtiöiden investointitehokkuus on merkittävästi parantunut. Sen sijaan yksittäisten palveluyhtiöiden kasvu on pysähtynyt, vaikka palvelumarkkina on kasvanut merkittävästi johtuen investoinneista säävarmoihin sähköverkkoihin ja valokaapeleihin. Samanaikaisesti lähes kaikkien tutkittujen palveluyhtiöiden operatiivinen kannattavuus on romahtanut.
Tutkimuksessani havaitsin, että palveluyhtiöiden investoinnit palvelujen ja omien tuotteiden kehittämiseen ovat mitättömät, eivätkä ne erottaudu kilpailijoistaan. Puhtaassa hintakilpailussa kustannustehokkuus kannattavuuden saavuttamiseksi on ratkaisevaa. Palveluyritysten asiakastuntemus on pintapuolista – arvoketjuja ei tunneta. Myöskään asiakas ei tunne palveluyhtiön prosesseja. Mikään palveluyritys ei systemaattisesti kartoita omaa kriittistä osaamistaan eikä ylläpidä sitä. Koska kynnys tulla alalle on matala, kilpailijoita on tullut lisää ja osaajia siirtyy helposti yritykseltä toiselle.
Liiketoimintamallien tulee uudistua, hallitusten toiminnan myös
Palveluyritysten ei pidä osoittaa sormella asiakasta huonosta kannattavuudesta, vaan niiden tulisi tehdä itse asioita uudella tavalla. Väitöstutkimuksessani kehitin palveluyrityksille uuden pysyvän kilpailuedun liiketoimintamallin nimeltään Älykäs Palvelu/Smart Service. Malli koostuu neljästä kuvatusta ja määritellystä osaprosessista: Kannattavuus/Kasvu, Markkina-analyysi/Asiakasläheisyys, Kriittiset Osaamiset/Resurssit ja Palvelujen Kehittäminen. Alan yritykset tarvitsevat pikaisesti uusia liiketoimintamalleja parantaakseen pysyvää kilpailuetua ja kannattavuutta.
Verkkopalveluyritysten hallitusten tulee myös kriittisesti arvioida omaa vastuutaan ja rooliaan liiketoimintojen negatiivisessa kierteessä. Nämä hallitustyöskentelyä koskevat päätelmäni eivät olleet väitöskirjani fokuksessa mutta pohjautuvat siinä tehtyihin havaintoihin.
Ensinnäkin, hallitukset koostuvat monesti konsernin sisäisistä resursseista, jolloin asiakasnäkemys ja markkinaehtoisuus sekä uusien liiketoimintamallien pohdinta on vähäistä. Omistajien tulisi selkeästi monipuolistaa hallitusjäsenten kompetensseja.
Toiseksi, palveluyritykset eivät juuri koskaan saavuttaneet asetettuja strategisia ja taloudellisia tavoitteita. Täten hallitusten tulee paremmin perehtyä palveluyrityksen liiketoimintaympäristöön sekä lisätä ymmärrystä yhtiön tavoitteista siinä. Myös johtamis- ja seurantamallit tulee arvioida uudestaan: vastaavatko ne hallituksen asettamia tavoitteita ja onko johto niihin sitoutunut.
Kolmanneksi, niiden energiayhtiöiden, joissa verkkourakointitoiminta on edelleen mukana palvelussa, tulisi kriittisesti arvioida urakoinnin sopivuus konsernin rakenteeseen, sillä sen johtaminen ja liiketoiminta-ajurit poikkeavat merkittävästi muista energiakonsernin liiketoiminnoista. Tässä asetelmassa markkinaehtoinen toiminta useimmin rajoittuu ja taloudellinen tuotto omistajille on marginaalista.
DI Aappo Kontun tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus Sustainable Competitive Advantage in the Industrial Service Business tarkastettiin torstaina 12.12.2019 Vaasan yliopistolla.
