Sykleistä puhuttaessa puhutaan usein makro- tai korkosykleistä. Näistä erillisenä mutta niistä riippuvaisena on myös listaamattomien ja listattujen yhtiöiden suhteellinen arvostussykli, jonka muutoksiin hallitusten on syytä varautua. Tilanteet voivat muuttua nopeasti ja mahdollisuuksiin voi tarttua vain yhtiö, joka on rakentanut valmiuttaan systemaattisesti.
Kolme vuotta sitten pitkäaikaisen projektin päättyessä etsin uutta tekemistä. Katselin tuttuun tapaan uusia start-up-yhtiöitä FiBANin enkelisijoittajaverkoston ja yliopistojen spin-off-projektien kautta. Koska mitään kiinnostavaa ei löytynyt ja VC (venture capital) -yhtiöiden rahoitustilanteen ollessa kunnossa elintila yksittäiselle bisnesenkelille on rajattu, päädyin katselemaan pörssin First North -listoja enkelisijoittajan silmin.
Ensimmäisenä koronakeväänä pörssi oli alamaissa ja kun vertasin omenoita omenoihin, huomasin parempia yhtiöitä olevan edullisemmin tarjolla pörssissä kuin start-up-yhteisössä. Kiinnostavana lisänä olivat niin sanotut “langenneet enkelit” eli yhtiöt, joiden kurssit pettyneet sijoittajat olivat iskeneet aivan pohjamutiin. Havainto oli sykäys urakäännökselleni listaamattomista yhtiöistä listattuihin.
Tämä private-public-sykli ja sen mahdollistama arbitraasi on kiinnostava aihe seurattavaksi.
Vain runsas vuosi myöhemmin listautumisbuumi oli huipussaan, kun koronan tylsyttämät piensijoittajat suuntasivat käyttämättä jääneitä tukirahoja pörssiin. Listoille tuli helposti paljon yhtiöitä, jotka eivät oikeastaan olleet siihen valmiita eikä niihin ainakaan olisi kannattanut niillä valuaatioilla sijoittaa. Nykyisessä markkinatilanteessa puolestaan pörssilistautumisia ei juuri ole. Olen kirjoittanut pörssistä löytyvien pankkien valuaatioiden mataluudesta sijoitusyhtiöiden ja VC-rahastojen salkuista löytyviin neopankkeihin – uuspankkeihin, joiden palvelut ovat pääasiassa verkossa – verrattuna. Pääset kirjoitukseen tästä.
Valmistautuminen mahdollisuuksiin jää nuorten yhtiöiden johdolta usein tekemättä. Esimerkiksi kasvuyhtiöt, joissa VC-sijoittajat tähtäävät määrätietoisesti irtaantumiseen yrityskaupalla, voivat jäädä sivu suun houkuttelevasta listautumisanti- eli IPO-ikkunasta, ellei sen varalta ole pidetty yhtiön hallintoa sekä talousjärjestelmiä kunnossa. Toisaalta nykyisessä markkinatilanteessa pyöröovi pyörii toiseen suuntaan: moni pieni pörssiyhtiö hyötyisi ostosta pois pörssistä, mikäli suhteet kansainvälisiin pääomasijoittajiin tai kilpailijoihin olisivat olemassa ja yhteydet auki.
Monella yhtiöllä on iso ankkuriomistaja tai perustaja, jonka elämänasenne sulkee pois liikkeet public-private-rajan yli. Hallituksissa riippumattomien jäsenten velvollisuus on kuitenkin arvioida tilannetta kaikkien osakkeenomistajien kannalta. Jotta valinnat olisivat mahdollisia tilaisuuden avautuessa, on hallituksilla tärkeä rooli siinä, että mielet pidetään avoimina eri vaihtoehdoille.
