Seitsemän maailman vähiten korruptoitunutta maata ovat World Transparency Indexin mukaan neljä Pohjoismaata, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Norja, sekä Uusi Seelanti, Singapore ja Sveitsi. Kuva pohjoismaisesta kirkasotsaisuudesta on kuitenkin tummunut pankkisektorin rahanpesuskandaalien myötä.
Korruptiosääntely ei rajoitu vain oman valtion alueella tapahtuvaan toimintaan. Pohjoismaisen yhtiön menettelytavat kiinnostavat ulkomaisia tuomioistuimia silloin, kun toiminta ulottuu niiden tuomiovallan piiriin. US Foreign Corrupt Practices Act ja UK Anti-Bribery Act ovat esimerkkejä korruption vastaisista lakiteksteistä, joiden vaikutus on maailmanlaajuinen. Danske Bank odottaa eri maiden ja viranomaistahojen tutkimusten tuloksia ja niiden jälkeisiä syytteitä ja vaatimuksia, sillä epäilyksenä on rahanpesun lisäksi myös korruptio.
Yhtiön hallituksen tulee valvoa yhtiön toiminnan asianmukaista järjestämistä ja lainmukaisuutta. Suomen lainsäädäntö kieltää korruption, muttei edellytä yhtiöiltä korruptionvastaista ohjeistusta tai kontrolliympäristön ylläpitämistä. Normistosta jää puuttumaan selkeä viitekehys käytännön toiminnalle. Kotimaisilla yhtiöillämme onkin korruption suhteen keskimäärin kilpailijoita kevyemmät sisäiset kontrollit ja vähäisemmät ohjeistukset.
Kuitenkin yrityksen olisi pystyttävä näyttämään ”vaadittavan huolellisuuden” toteutuneen toiminnassaan. Valvontaa mutkistaa yksityisyyden suoja.
Uskalletaanko johdon näkemyksiä kyseenalaistaa?
Eettinen yrityskulttuuri on paras keino suojautua korruptiolta ja muulta rikolliselta toiminnalta – kaikkialla missä yritys toimii. On kulttuureja, joissa oma, suvun, yhtiön ja valtion etu sekoittuvat. Kasvojen menettämisen pelko estää kertomasta ongelmista. Pitkät päivät ja henkilökohtaiset uhraukset voivat missä tahansa johtaa siihen, että henkilö kokee kohtuulliseksi ottaa itselleen vähän ekstraa.
Tulospaineet voivat ohjata myös tulos- tai muiden tietojen vääristelemiseen. Uskalletaanko johdon näkemyksiä kyseenalaistaa? Uskalletaanko kertoa myös ikävistä asioista suoraan? Ylilojaali henkilöstö on myös riski. Mitä yhtiön hallitus voi tehdä? Tärkeintä on tunnistaa yhtiön yrityskulttuuri. Puhutaanko ongelmista?
Huolellisuusvelvoite vaatii myös ennaltaehkäisevää toimintaa – dokumentoidusti. Esimerkiksi rahanpesua eivät taloushallinnon ja raportoinnin kontrollit yksinään paljasta. Hyvä sääntelyn noudattamista varmistava compliance-ohjelma on ratkaiseva. Konkreettiset toimet voivat rakentua samalle pohjalle kuin mitä rahanpesulaki pankeilta edellyttää. Tunne yhteistyökumppanisi. Arvioi riskit. Seuraa jatkuvasti. Yrityksen maksuliikenteeseen kohdistuva data-analyysi tuo lisävarmistusta samoin kuin hyvin toimiva ilmiantokanava.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Kauppalehdessä 25.3.2019.
