– Lue 3 asiantuntijan neuvoa
Listayhtiöillä on tänä vuonna edessään melkoinen urakka. Ilmastonmuutokseen liittyvien tietojen raportointivaatimukset tuovat uusia tehtäviä, joita ei voi enää siirtää. Tässä kolme neuvoa, joilla olette valmiit vuoteen 2024!
Hallitustyöskentely ei onnistu enää ilman, että jokaisella jäsenellä on ainakin yleiskäsitys siitä, mitä EU:n kestävän rahoituksen kentällä tapahtuu ja miten esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä heijastuu liiketoimintaan. Kaikista muutoksista kärryillä pysyminen vaatii konsultiltakin täyspäiväistä perehtymistä, joten yhdenkään hallituksen ei tarvitse taklata tätä haastetta yksin.
Kestävän rahoituksen regulaatio tuo uusia vaatimuksia, jotka vaikuttavat yhtiöihin jo tänä vuonna. Tällä kertaa en puhu EU-taksonomiasta, vaan haluan nostaa esiin kestävyysraportoinnin uuden CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive), joka korvaa NFRD-direktiivin. CSRD:n mukaisen raportoinnin ensimmäisessä aallossa vuonna 2024 ovat yritykset, joilla täyttyy 2/3 seuraavista määreistä:
- 500 työntekijää (2025 alkaen 250 työntekijää)
- 20 M€ tase
- 40 M€ liikevaihto
Sijoittajat tarvitsevat lisää tietoa yritysten vastuullisuudesta
Direktiiviuudistuksen taustalla on tarve tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, jotta sijoittajat ja muut sidosryhmät voivat arvioida muun muassa ilmastoriskejä ja tehdä päätöksiä kestävien rahoitusperiaatteiden mukaisesti. Nykyinen tyypillinen ilmastoraportointi ei täytä uusia vaatimuksia.
Uusi direktiivi pyrkii osaltaan varmistamaan, että sijoittajat ja rahoittajat saavat yritysten toiminnasta riittävästi luotettavaa ja vertailukelpoista dataa päättää, mikä yritys on aidosti vihreän rahoituksen arvoinen. Päätöksenteon tueksi saatavilla olevan datan näkökulmasta nykyisestä vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijätasosta on tulossa uusi minimi. CSRD onkin mahdollisuus selvästi suurempaan muutosloikkaan, kun moni yhtiö selvisi NFRD:stä olemassa olevan tiedon uudelleen paketoinnilla.
Uusi direktiivi lisää vastuullisuusraportointiin kierroksia, ja tietomäärä on itse asiassa valtava: raportoitavia tietoja on 85 ja datapisteitä yli 1 100. Nykyisen NFRD-raportoinnin piirissä olevien yritysten täytyy raportoida CSRD:n mukaisesti vuoden 2024 vuosikertomuksessa. Tiedonkeruun ja raportoinnin valmistelu ja olennaisuuden määrittely on siis aloitettava pikimmiten, viimeistään muutaman kuukauden päästä.
Minkälaisen viestin haluatte antaa markkinoille ensimmäisellä CSRD-raportillanne vuodesta 2024? Julkaisetteko lukuja ja lähtötietoja ilman kontekstia ja linkitystä strategiaan, vai tukevatko tiedot ja niiden perusteella tehdyt päätökset yhtiönne sijoittajatarinaa?
Jotta raportointi antaa oikeellisen kuvan yhtiön tilanteesta ja parantaa yhtiön vetovoimaisuutta markkinoilla, on hallituksen ilmastoagendan laajennuttava. Tässä muutama neuvo, joilla vastaatte haasteeseen vielä tämän vuoden aikana:
1. Nosta ilmastonmuutos hallituksen agendalle
Hallituksen tulee käsitellä ilmastoasioita vuosikellon mukaisesti läpi vuoden, ei ainoastaan tarvittaessa. Fyysisen ilmastonmuutoksen ja vihreän siirtymän aiheuttamat taloudelliset riskit ja mahdollisuudet täytyy tunnistaa ja käsitellä. Hallituksen täytyy esimerkiksi ymmärtää, mitä taksonomiamukaisuuden tasoa tavoitellaan ja mitä investointeja se vaatii.
2. Varmista hallituksen jäsenten riittävä ymmärrys
Harvalla hallituksen jäsenellä on riittävästi tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa liiketoimintaan ja kuinka sitä hallitaan. Se on täysin ymmärrettävää, koska muutokset ovat valtavia. Hallitusten tulisi kasvattaa omaa ymmärrystään aiheesta, jotta se voi arvioida organisaation ilmastoresilienssiä, strategisia vaikutuksia sekä tehdä päätöksiä.
3. Tarkista ja päivitä yhtiön raportointikäytännöt
CSRD-raportoinnin myötä ilmastonmuutoksen päästö- ja talousvaikutukset tulee jatkossa raportoida entistä laajemmin ja tarkemmin vuosikertomuksessa. Näin ollen hallituksen katselmoitavaksi ja hyväksyttäväksi täytyy valmistella entistä laajempi paketti. Ymmärrykseni mukaan yrityksillä on edessä huomattava työ raportoinnin formalisoinnissa. Hallituksen tulisi myös varmistaa, että organisaatiolla on riittävät resurssit ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja raportointiin. Ja kaiken tiedon keräämiseen, analysointiin ja päätöksentekoon pitää varata riittävästi aikaa.
Muutosta ei tarvitse hallita yksin. Rinnalle kannattaa valita kumppani, joka hallitsee yhtä lailla strategisen vastuullisuuden kuin teknisetkin asiatkin.
