”Oikeusvaltion perusarvo on lakia noudattava, objektiivinen ja läpinäkyvä viranomaistoiminta. Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia ja virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Oikeusvaltion perusarvo on lakia noudattava, objektiivinen ja läpinäkyvä viranomaistoiminta. Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia ja virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.
Tämän pitäisi olla itsestään selvä lähtökohta myös veroviranomaisten toiminnassa ja verotarkastuksissa. Verohallinnon tekemissä siirtohinnoittelutarkastuksissa on kuitenkin esiintynyt laillisuusperiaatteen laiminlyöntejä, ja oikeusturvansa puolustamiseksi verotarkastusten kohteena olleet yritykset ovat ennennäkemättömällä tavalla joutuneet turvautumaan oikeusprosesseihin.
Verotarkastusten kohteena olleet yritykset ovat joutuneet turvautumaan oikeusprosesseihin.
On tärkeää pitää erillään verolain sisällön tulkinta ja lakiin perustuva viranomaismenettely. Verohallinnon ja yritysten välillä voi olla merkittäviä näkemyseroja verolain, kuten esimerkiksi siirtohinnoittelun oikaisusäännöksen, tulkinnasta. Tästä huolimatta pitäisi olla itsestään selvää, että verotusmenettelyssä ja tarkastuksissa noudatetaan lakia ja hyvää hallintotapaa. Lain mukaan verotarkastajien tulee puolueettomasti selvittää kaikki oleelliset tosiseikat ja heidän on objektiivisella tavalla otettava huomioon verovelvollisten esittämät näkökohdat. Itsestään selvää on, että verovelvollisen tulee saada tutustua siihen verotarkastajien käytössä olevaan aineistoon, jonka perusteella mahdollinen jälkiverotuspäätös tullaan tekemään.
Erään suomalaisen pörssiyhtiön jälkiverotuspäätös perustui keskeisesti yhtiön työntekijöiden haastatteluista tehtyihin verotarkastajien tulkintoihin. Yhtiö oli tosiseikoista ja haastatteluista tehdyistä tulkinnoista täysin eri mieltä verotarkastajien kanssa, ja asianmukaisesti puolustautuakseen vaati saada nähtäväkseen haastatteluista laaditun kirjallisen aineiston. Verohallinto kieltäytyi antamasta aineistoa yhtiölle, ja yhtiö joutui valittamaan asiasta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen joulukuussa 2014. Se oli yksiselitteinen. Verohallinto rikkoi lakia, kun se ei antanut yhtiölle sen vaatimia asiakirjoja ja muistiinpanoja.
Viranomaismenettelyn on aina oltava lakiin perustuvaa, objektiivista ja läpinäkyvää.
Erään toisen pörssiyhtiön verotarkastuksessa oli yhtiön käsityksen mukaan useita piirteitä, jotka merkitsivät poikkeamista hyvän hallinnon periaatteista ja jotka loukkasivat yhtiön perusteltuja oikeusturvaodotuksia. Yhtiö pyysi oikeuskansleria tutkimaan, onko Verohallinto toiminut lainvastaisesti ja rikkonut hallinnon oikeusperiaatteita yhtiötä koskeneen verotarkastuksen aikana. Apulaisoikeuskansleri antoi kantelusta päätöksen helmikuussa 2016. Hänen mielestään Verohallinto oli verotarkastuksessa toiminut monin tavoin lainvastaisesti tai muutoin virheellisesti, ja hän saattoi näkemyksensä Verohallinnon tietoon.
On luonnollista, että veroviranomaisilla ja verovelvollisilla voi olla erilaisia näkemyksiä verolakien tulkinnasta. Sen sijaan viranomaismenettelyn on aina oltava lakiin perustuvaa, objektiivista ja läpinäkyvää.
Onkin täysin poikkeuksellista, että suomalaiset yritykset ovat joutuneet oikeudellisilla toimenpiteillä vaatimaan verovelvollisten oikeusturvan perusperiaatteiden toteutumista. Toivottavasti hallinto-oikeuden ja oikeuskanslerinviraston päätökset johtavat laajemmin verotarkastuskäytäntöjen muuttumiseen ja oikeusvaltion edellyttämään viranomaistoimintaan verotusmenettelyssä.”
