Yritykset tarvitsevat osaavia naisjohtajia hallitustyöhön

Naiset ovat edelleen selvästi aliedustettuina yritysten hallituksissa, vaikka monimuotoisuuden lisäämiseksi on tehty Suomessa paljon töitä ja aihe on saanut viime aikoinakin hyvin tilaa myös mediassa. Toimintaympäristömme ja useat toimialamme ovat tällä hetkellä voimakkaan muutoksen edessä. Hallituskokoonpanoihin tarvitaan uudenlaista osaamista digitalisaation muokatessa rytinällä perinteisesti teollisuusvaltaista Suomea.

Deloitten kansainvälisen Women in the boardroom 2019 -tutkimuksen mukaan Suomi sijoittuu nyt hienosti sijalle neljä naisten osuudessa hallituspaikoista, kun kaksi vuotta sitten olimme vielä sijalla seitsemän tarkastaeltaessa 66 maan osalta naisten osuutta hallituspaikoissa. Deloitten tutkimuksen kuudesta kärkimaasta kolme on ottanut lakisääteisen sukupuolikiintiön käyttöön. Suomen edeltä sijoituksissa löytyy ainoastaan Norja ja Ranska, jotka hyödyntävät kiintiöitä, sekä Ruotsi, joka taas Suomen tavoin on valinnut tien ilman kiintiösääntelyä.

Naisten osuus hallituspaikoista on meillä 31,9 % ja kasvua on ollut 7,2 prosenttiyksikköä edellisestä tutkimuskerrasta (2017). Suomella naisten osuuden kasvu on ollut suurempi kuin muilla tutkimuksen kärkimailla ja meillä naiset toimivat myös keskimääräistä useammin toimitusjohtajina ja talousjohtajina. Tutkimuksen tulokset osoittavat siis, että kiintiöiden sijaan monimuotoisuuden edistäminen corporate governance -ohjeistuksella ja erilaisilla naisten urakehitystä tukevilla toimenpiteillä toimii varsin tehokkaasti.

Vielä on töitä tehtävänä

Kansainvälisesti naisten osuus hallituksissa kasvaa hitaasti – maailmanlaajuisesti vain 17 prosenttia yritysten hallitusten jäsenistä on naisia. Suomessa yritysten hallitusten jäsenistä lähes kolmannes on naisia. Vaikka naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituspaikoista on globaalisti katsottuna huippuluokkaa, tulokseen ei pidä suhtautua liialla tyytyväisyydellä.

Olemme vielä kaukana EU:n tavoitteesta, jonka mukaan sekä naisia että miehiä tulisi olla vähintään 40 % hallituskokoonpanoissa. Osassa Euroopan maista – kuten Norjassa ja Ranskassa – muutosta on vauhditettu lainsäädännöllä, koska itsesääntely ei ole johtanut riittävän nopeaan muutokseen. Euroopan maista pienin osuus naisista hallituksissa on Kreikalla (9,5%), Luxemburgilla (12%) ja Puolalla (15,6 %). Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n tasa-arvoselvityksen mukaan Kreikan sijoitus on EU-maiden vertailussa huonoin ja myös Puola sijoittuu listan häntäpäähän, joten Deloitten tutkimuksen tulokset heijastelevat myös naisten yhteiskunnallista asemaa. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan moninaisia keinoja ja muutos ei ole nopea.

Suomessa suurten yhtiöiden (Large cap) hallituksissa naisten määrä on edelleen selvästi korkeampi kuin pienissä tai keskisuurissa. Voisiko syynä olla, että isot yhtiöt seuraavat tarkemmin hyvään hallintotapaan liittyviä odotuksia? Vai onko niiden vain ylipäänsä helpompi saada hallituksiinsa kokeneita naispuolisia hallitusammattilaisia?

Monimuotoisuutta tarvitaan – painopiste monipuoliseen osaamiseen

Naisten osuus hallituskokoonpanoissa juontaa varmasti juurensa historiastamme. Suomen päätoimiala on ollut perinteisesti insinööri- ja miesvaltainen valmistava teollisuus, jossa hallituspaikat ovat vallanneet toimitusjohtajat. Näille paikoille naiset ovat harvoin kivunneet.

Toimitusjohtajaksi ja hallituksiin noustaan useammin liiketoimintajohdosta kuin tukitoimintojen johdosta.

Toimintaympäristön ja vaatimusten kiihtyvä murros haastavat hallituksia monimuotoisuuteen: hallituksissa tarvitaan jatkossa erityisosaamista muun muassa laskennan ja tilintarkastuksen, tietotekniikan, digitalisaation, henkilöstöjohtamisen ja lainsäädännön osa-alueilta. Näiltä alueilta meiltä löytyy paljon johtajanaisia, joilla on erinomaista osaamista täydentämään hallitusten monimuotoisuutta myös muusta kuin sukupuoli- tai ikänäkökulmasta.

Haasteena on ollut, että toimitusjohtajaksi ja hallituksiin noustaan useammin liiketoimintajohdosta kuin tukitoimintojen johdosta, joissa johtajanaiset ovat perinteisesti useammin toimineet. Joitakin viitteitä positiivisesta kehityksestä on kuitenkin havaittavissa tällakin osa-alueella: keskuskauppakamarin selvityksen mukaan nuorempien sukupolvien kohdalla naisten taipumus toimia tukitoimintojen johdossa vaikuttaisi selvästi vähentyneen ja osuus naisista liiketoiminnan johdossa on kasvanut. Näin ollen naisjohtajien joukko, josta tulevien vuosien hallitusammattilaisia valitaan, on toivottavasti entistä laajempi ja yhä monipuolisemman kokemuksen omaava. Tällaisesta joukosta voi nousta yhä useammin hallitusammattilaisia, jotka ovat naisia – mutta eivät ole tulleet valituksi sukupuolensa vaan kiistattoman osaamisensa perusteella.

Toivottavasti positiivinen kehitys jatkuu edelleen ja pystymme hallituksissa hyödyntämään monimuotoista osaamista ja kokemusta yhtiöiden, ja koko Suomen, parhaaksi ilman pakkokiintiöitä. Moniulotteisten ja yksillöllisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan myös naisten osaamista ja näkökulmia, edustavathan he suurta joukkoa kuluttajista ja ostopäätöstentekijöistä.

Lue lisää: Suomessa naisten osuus yritysten hallituksissa on kasvanut merkittävästi

Kirjoitus on alun perin julkaistu Deloitten blogissa 25.11.2019.

Jätä kommentti

avatar
  Tilaa ilmoitukset  
Ilmoita kun