Yritysten pieni kärkijoukko on ottanut lisää etumatkaa vastuullisuutensa kehittämisessä suureen enemmistöön verrattaessa. Tämä käy ilmi PwC:n juuri julkaistusta Yritysvastuubarometrista 2015, jossa on analysoitu julkisesti saatavilla olevan tiedon perusteella suomalaisen yritysvastuun tilaa jo vuodesta 2009 asti.
Etujoukko on yritysvastuubarometrin mukaan ottanut yritysvastuun huomioon liiketoimintastrategiansa kehittämisessä.
Se on kuvannut, kuinka kestävän kehityksen haasteet vaikuttavat liiketoimintaan ja mikä yhteys yritysvastuulla on liiketoimintastrategiaan. Lisäksi etujoukko on kuvannut riskejä ja mahdollisuuksia, asettanut pitemmän aikavälin tavoitteita sekä raportoinut yritysvastuustaan avaintunnusluvuilla.
Erityisesti kiinnitti huomiota 14 yrityksen joukko, jossa oli hahmoteltu yritysvastuun yhteyksiä yrityksen arvonluontiin. Nämä kuvaukset ovat päänavaus, ja luultavasti joukko on kasvanut huomattavasti vuoden päästä.
Arvonluonnista raportoivat lienevät saaneet vaikutteita integroidun raportoinnin ajatuksista. Yritykset ovat kertoneet, mitä kaikkia pääomanlajeja ne tarvitsevat omassa liiketoiminnassaan.
Lisäksi ne ovat kuvanneet näin syntyneitä tuotoksia sekä näiden tuotosten laajempia vaikutuksia eri sidosryhmiin aina yhteiskuntaa myöten.
Kuvaukset eivät keskity pelkästään niihin pääomanlajeihin, joilla on ilmeiset yhteydet kestävään kehitykseen.
Luonnonvarojen ohella tarvitaan edelleen taloudellista pääomaa mutta myös esimerkiksi inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Tuloksia ja vaikutuksia pitää syntyä edelleen osakkeenomistajille, mutta on mahdollista kuvata myös muille sidosryhmille syntyneet vaikutukset.
Arvonluonnin kuvaukset koskevat pientä joukkoa eli yhdeksää prosenttia kaikista 157 raportoivasta yhtiöstä. Sen sijaan paljon suurempi osuus, 63 prosenttia, raportoi jo kestävän kehityksen näkökulmien paljastamista, liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.
Hallitusten jäsenille tieto saattaa olla huojentava: on tärkeää varmistua, että kaikki omistaja-arvoa vaarantavat riskit on tunnistettu ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat tehty.
Tässä asiassa on tapahtunut huima kehitys barometrin ensimmäisestä vuodesta 2009, jolloin vain 29 prosenttia oli tehnyt sen.
Arvonluonnista ja riskeistä raportoinnin lisäksi kolmas huomiota herättävä barometritulos on verojalanjälkiraportoinnin huomattava kasvu: vuonna 2012 siitä raportoivia yrityksiä oli 12, vuonna 2013 37 ja nyt analysoiduissa, viime vuotta koskevissa raporteissa luku oli noussut 52:een.
Tätä kehitystä lienee vauhdittanut valtion omistajaohjausosaston hallinnoimilleen yhtiöille antama ohjeistus verojalanjäljen raportoinnista. Mutta myös muiden kuin valtio-omisteisten yhtiöiden raportointi on yleistynyt.
Veroraportoinnissa on yhtenäisyyttä siinä, miten eri verolajeista raportoidaan samoin kuin siinä, että tilitetyt ja kerätyt ja toisaalta maksettavaksi jääneet verot on ilmoitettu erikseen.
Sen sijaan verojen hallinnoinnista, verostrategiasta tai tehdyistä rajauksista kertoo vain osa. Kansalaisjärjestöjä kiinnostavan seikan matalan verotuksen maissa sijaitsevista yhtiöistä on raportoinut muutama.
Yritysvastuubarometri tarjoaa mielenkiintoisen poikkileikkauksen yritysvastuun tilasta tarkasteltuna kolmella ulottuvuudella: strategisella, vastuullisuuden johtamista koskevalla sekä yritysvastuun raportointia kuvaavalla.
Näistä kolmesta ulottuvuudesta pienoista kehitystä on tapahtunut johtamisessa. Strategisella ulottuvuudella kärki on karkaamassa eli ne jotka olivat hyviä viime vuonna, ovat parantaneet entisestään.
Raportoinnin puolella moni on miettimässä seuraavia askeleita, joista yleisin näyttäisi olevan GRI:n G4-version käyttöönotto.
Integroidun raportoinnin edistäminen kiinnostanee myös, sillä sen myötä syntyvä arvonluonnin kokonaisvaltaisempi tunnistaminen on kuin raportoinnin Graalin malja, joka auttaa kohdentamaan vastuullisuustyön omistaja-arvon kannalta oikeisiin asioihin.
