Kenellekään ei tule yllätyksenä, että pandemia loppuu – aikanaan.
Tein epätieteellisen kyselytutkimuksen seitsemälle, eri toimialoja edustavan yrityksen toimitusjohtajalle. Aiheena oli elämä pandemian jälkeen.
Vastaajina olevien yritysten liikevaihto on miljoonan ja 400 miljoonan euron välillä. Valtaosalla kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta on yli 50 prosenttia. Suurin osa vastaajista oli valmistavasta teollisuudesta. Vain yksi oli puhdas asiantuntijaorganisaatio ja senkin liikevaihdosta osa tulee kansainvälisestä toiminnasta.
Mikä toiminnassa muuttuu, kun pandemia loppuu ja rajoituksista päästään?
Vastaajista valtaosa korosti tulevaisuudessa etätyön ja toimistotyön hybridimallia. Siihen on pandemian aikana opittu ja sen hyvät puolet ovat tehokkuudessa ja kustannussäästöissä. Erityisesti sisäisissä palavereissa.
Tilanne on toinen suhteessa asiakkaisiin ja toimitusketjuun. Eräs vastaajista totesi, että nyt nämä tapaamiset ovat jääneet virtuaalitapaamisten tai sähköpostien varaan: “Vaara on, että ei pystytä varmistamaan riittävää asiakasymmärrystä ja hands-on-tekeminen uupuu. Nykyinen tilanne olisi pitkän ajan kuluessa riski, koska toimijat etääntyisivät toisistaan.”
Onko pandemia vaikuttanut pysyvästi liiketoimintamalleihin?
Kustannustehokkuus toimintatavoissa on korostunut ja pienemmillä kuluilla saadaan enemmän aikaan. Toimitusketjujen nähdään myös muuttuvan – ne siirtyvät Eurooppaan. Tosin tämä muutos oli odotettu.
“Tässä ajassa ovat korostuneet hyvät, pitkät ja toimitusvarmat asiakassuhteet. Halutaan varmistaa tavaroiden saanti ja ei ehkä ole haluttu olla vinguttamassa viimeistä euroa, kun ollaan joka puolella ehkä mietitty ennemmin toiminnan jatkuvuutta.”
“Suurin pysyvä pandemian vaikutus liiketoimintamalleihin on digitaalisessa muodossa toteutettavien koulutustapojen kehittäminen ja käyttöönotto. Tälle ei ollut niin suurta tarvetta ennen kuin pandemia alkoi estää vierailuja esim. asiakkaiden ja jälleenmyyjien toimipisteissä.”
Onko pandemiasta ollut hyötyä?
Valtaosa vastaajista totesi spontaanisti, että pandemiasta ei ole ollut mitään hyötyä, ainakaan perinteisillä taloudellisilla mittareilla. Tässä yhteydessä suurimmaksi haitaksi nousivat läsnäolon puute asiakasrajapinnassa ja erityisesti vakavat häiriöt toimitusketjussa.
Eräs vastaajista näki kuitenkin positiivista erityisesti yrityksen johtamiseen liittyen: “Koen, että pandemiasta on ollut hyötyä. Se on pakottanut johdon reagoimaan, minkä seurauksena ihmisten johtaminen ja motivointi yhteisten tavoitteiden ja haasteiden eteen on noussut keskiöön. Tämä on tiivistänyt johdon ja henkilöstön yhteishenkeä ja nostanut koko henkilöstön motivaatiota yhteisen tavoitteen tavoitteluun.”
Lisäksi eräs vastaajista totesi henkilökohtaisella tasolla ihmisten keskittyvän “kotipesään”. Toivottavasti tämä jatkuu pandemia-ajan jälkeenkin, erityisesti nuorempien sukupolvien kohdalla.
Yksi vastaajista puolestaan totesi pandemian osoittaneen, että “osaamme toimia poikkeusoloissa. Pandemiariskin tiedostaminen ja ottaminen mukaan konsernin riskiarvointeihin ja mitigaatiosuunnitelmiin on noussut tärkeäksi opiksi.”
Lisäksi useimmat vastaajista totesivat, että pandemia on nopeuttanut sähköisten välineiden käyttöä ja lisännyt työn tehokkuutta, etenkin hallinnollisella puolella. Lisäksi useimmat haastatelluista totesivat, että pandemia on lisännyt johtoryhmätason viestintää ja tiedonvaihtoa.
Miten korona-ajan loppumiseen on liiketoiminnassa valmistauduttu?
Valtaosa vastaajista totesi, että varsinaista exit-suunnitelmaa yhtiöillä ei ole. Paluun arkeen ei todettu olevan niin merkittävä muutos, sillä toiminta on jatkunut lähestulkoon normaalitasolla.
Suurin tunnistettu muutos on asteittainen toimistotyöhön ja fyysisiin tapaamisiin palaaminen.
Osa yrityksistä on valmistautunut luomalla teknistä materiaalia markkinointiin sekä lisäämällä henkilökunnan teknistä tietoutta näihin asioihin liittyen. Yritykset totesivat myös pitäneensä jatkuvasti kontakteja yllä olemassa oleviin asiakkaisiin sekä kartoittaneet taustalla potentiaalisia uusia asiakkuuksia pandemia-ajalle tyypillisillä muilla tavoilla kuin tapaamisilla.
Tapaamisia ja matkustamista koskevien rajoitusten poistuessa tämän valmistautumisen avulla nähtiin helpommaksi toimia kohderyhmien kanssa, joilla siinä vaiheessa oli tietoa yritysten uusista kehityssuunnista. Tapaamisilla on näin jo etukäteen odotusarvoa asiakkaan puolelta katsottuna.
Eräs yritys totesi valmistautuneensa pandemian jälkeiseen aikaan investoimalla kasvuun ja kilpailukykyyn.
Epätieteellisyydestään huolimatta kysely antoi kuitenkin toiveikkaan kuvan ainakin vastaajien yrityksistä. Pandemia ei ole tappanut halua yrittää, vaan yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa. Paras oppi onkin se, että on huomattu toiminnan olevan mahdollista jopa täydellisen sulkutilan aikana.
Toivoa antaa myös erään vastaajan toteamus millaisen muistijäljen kevät 2021 toivottavasti jättää: “Kevät 2021 oli se kevät, kun meillä oli mahtavat hiihtokelit”.
