Miten strategiassa tehdään hyviä valintoja?

Strategian tulee olla toisistaan riippuvien valintojen eheä kokonaisuus. Valintoja pitää tehdä tavoiteltavista markkinoista, asiakkaista, tuotteista ja palveluista sekä arvoverkoista ja ekosysteemeistä, missä halutaan pelata. Lisäksi tarvitaan selkeät valinnat siitä, miten valitut pelit aiotaan toteuttaa. Mutta miten strategiaa luotaessa tehdään hyviä valintoja?

Sitoutuminen on valintojen kulmakivi. Yksi näkökulma tarkastella valintojen tekemistä strategiaa laadittaessa on niiden toteuttamiskelpoisuus. Jos tehtävän valintaan ei sitouduta toteuttavassa organisaatiossa, tarvittavat toimenpiteet jäävät toteutumatta – riippumatta valinnan laadusta.

Valintojen tekeminen ja niihin sitoutuminen on inhimillinen prosessi, jossa osallistujien ja sidosryhmien sitoutuminen väistämättä vaikuttaa myös lopputulokseen. Siksi on tyypillistä päätyä kompromissiin, jonka kaikki osapuolet ovat valmiita hyväksymään, ja joka on perusteltavissa päätöksentekijöiden sidosryhmille. Kompromissi ei kuitenkaan välttämättä ole paras valinta yrityksen kannalta.

Valintojen tekeminen ja niihin sitoutuminen on inhimillinen prosessi, jossa osallistujien ja sidosryhmien sitoutuminen väistämättä vaikuttaa myös lopputulokseen.

Jos tilanteen kärjistää valinnaksi kahden, täysin erilaisen mutta samat hyödyt tuottavan vaihtoehdon välillä, päädytään optimointiongelmaan. Optimointi tapahtuu osana inhimillistä prosessia, jossa pyritään löytämään toteuttamiskelpoisin vaihtoehto kahden tai useamman tunnistetun vaihtoehdon välillä.

Uusia vaihtoehtoja syntyy nykyisiä vaihtoehtoja rikkomalla ja yhdistelemällä uudelleen

Miten voidaan löytää kokonaan uusia vaihtoehtoja siten, että tehtävä päätös olisi parempi kuin yksikään alkuperäisistä vaihtoehdoista? Ja siten, että kaikki päätöstä tekevät osapuolet olisivat valmiita sitoutumaan tähän kokonaan uuteen vaihtoehtoon. Jennifer Riel ja Roger L. Martin, tarkastelevat tätä problematiikkaa kirjassaan Creating Great Choices ja määrittelevät käsitteen Integrative Thinking seuraavasti:

“Integrative Thinking is the ability to constructively face the tensions of opposing models, and instead of choosing one at the expense of the other, generating a creative resolution of the tension in the form of a new model that contains elements of the individual models, but is superior to each.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisesta pöydällä olevasta vaihtoehdosta pyritään etsimään niiden parhaat puolet ja yhdistelemään niistä kokonaan uusi vaihtoehto. Kuva alla havainnollistaa Integrative Thinking -prosessin tavoitetta.

 

Kirja kuvaa myös kolme erilaista lähestymistapaa uusien vaihtoehtojen rakentamiseen:

1) The Hidden Gem – Yhdistä kaikkien strategisten vaihtoehtojen parhaat piirteet ja luovu muusta

2) The Double Down – Valitse yksi päävaihtoehto ja täydennä sitä muiden vaihtoehtojen yksittäisellä parhaalla piirteellä

3) Decomposition – Käytä tunnistettuja vaihtoehtoja alkuperäisen ongelman purkamiseen osiin ja käytä vaihtoehtoja osaongelmien ratkaisuna.

Yksi hieno esimerkki näiden lähestymistapojen soveltamisesta on Four Season -hotelliketju, joka on onnistunut luomaan vuosikymmeniä kestävän kilpailuedun yhdistämällä kotona olemisen kokemuksen luksushotellin puitteisiin. Kyvykkyydet ja niiden konfiguraatio tämän valinnan takana ovat tietenkin hyvin erilaiset kuin muilla luksushotelleilla ja ovat kestävän kilpailuedun lähde.

Esitettyjen lähestymistapojen soveltaminen osana strategiaprosessia tuo systematiikkaa vaihtoehtojen etsimiseen ja todennäköisesti luo myös kokonaan uusia vaihtoehtoisia strategioita. Ajatuksena on aidosti haastaa perinteiset, toisilleen vastakkaiset mallit (kuten standardointi vs. räätälöinti, hajauttaminen vs. keskittäminen tai paikallisuus vs. globaalius) heti alkuvaiheissa asiakasta ja asiakaskäyttäytymistä ymmärtäen.

Jos osana strategiaprosessia tuntuu siltä, että vaihtoehtoja on liikaa, vaihtoehdot itsessään eivät tunnu riittävän mielekkäiltä tai vaihtoehdot eivät näytä luovan selkeää peliä, jonka voitatte niin Integrative Thinking -prosessi voi olla harkitsemisen arvoinen.

 

Kirjoitus on alun perin julkaistu Deloitten sivuilla 12.5.2020.

Jätä kommentti

avatar
  Tilaa ilmoitukset  
Ilmoita kun