Sukunimikaimani, vaan ei sukulaiseni, Jarkko kirjoitti kolumnin ”toisinajattelijana” Boardview 2/2020 -lehdessä kommentoiden muun muassa osinkoja. Kevään 2021 osingot ovat kohtapuoleen tulossa yrityshallitusten harkittaviksi sekä ehdotukset osakkaiden ja muiden punnittaviksi. Sen takia haluan tuoda esiin, minkälaisia näkökohtia yritysten hallitukset ottavat huomioon tehdessään osinkoehdotuksen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
Osakeyhtiölaissa on oma lukunsa yhtiön varojen jakamisesta osakkeenomistajille. Kaikille on selvää, ettei osinkoa saa maksaa, jos siitä päätettäessä tiedetään (tai pitäisi tietää) maksamisen aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Tästä syystä hallituksen on arvioitava konsernin rahoitustilannetta ja sen kehitysnäkymiä ottaen huomioon myös suunnitellut investoinnit ja muut kehittämistoimet. Myös lain mukaisen vähemmistöosingon (puolet edellisen tilikauden voitosta, kuitenkin enintään 8 prosenttia yhtiön omasta pääomasta) vaatimiseen tulee varautua.
Pörssiyhtiöt ovat usein julkistaneet osinkopolitiikan ja konsernin pääomarakenteeseen ja/tai velkaantumiseen liittyviä tavoitteita. Niistä päätettäessä otetaan huomioon muun muassa yrityksen strategia, liiketoimintamalli, riskiarviot ja omistajarakenne.
Tavallista on, että osingon sanotaan olevan esimerkiksi 50 prosenttia tilikauden nettovoitosta, joskus tietyin edellytyksin. Nettovelkojen suhde omaan pääomaan (gearing) halutaan yleensä pitää jonkin rajan alapuolella, esimerkiksi 60 prosentissa. Velkasijoittajat seuraavat erityisesti konsernin nettovelkojen suhdetta käyttökatteeseen.
Mikäli yritys ei noudata julkistamaansa osinkopolitiikkaa ja pääomarakenteensa tavoitteita, se vähentää sijoittajien luottamusta yritykseen.
Tämänkaltaisten seikkojen vuoksi yrityksen julkistamat tavoitteet ovat lupauksia omistajille ja muille sijoittajille. Ne kertovat yrityksen riskinottohalukkuudesta, millä on merkitystä sijoittajien päätöksiin, sekä myös siihen, minkälaisille sijoittajille yritys on kiinnostava sijoituskohde. Päättyneen tilikauden toteutuneet luvut sekä (luottamukselliset) tulos- ja kassavirtaennusteet tuleville vuosille ovat tyypillisesti yrityksen hallituksen tiedossa osinkoehdotusta harkittaessa.
Mikäli yritys ei noudata julkistamaansa osinkopolitiikkaa ja pääomarakenteensa tavoitteita, se vähentää sijoittajien luottamusta yritykseen, ellei yrityksellä ole niin sanotusti hyvää selitystä. Luottamuksella on merkitystä yrityksen markkina-arvoon ja mahdollisuuksiin saada pääomia investointiensa rahoittamiseen. Koronapandemia voi olla joillekin yrityksille pätevä selitys, mutta sen – kuten minkä tahansa muun selityksen – käyttäminen saa sijoittajat punnitsemaan sijoitukseensa liittyviä riskejä.
Pörssiyhtiöiden osakkailla on periaatteessa ainakin kolme tapaa saada sijoittamansa pääoman palautusta eli korvausta ottamastaan riskistä.
Pörssiyhtiöiden osakkailla on periaatteessa ainakin kolme tapaa saada sijoittamansa pääoman palautusta eli korvausta ottamastaan riskistä. Suomessa tavallisin on osinko. Periaatteessa yrityksen arvo alenee osinkosummalla osingon siirtyessä yhtiöltä omistajille. Hinta eli pörssiarvo käyttäytyy omien lakiensa mukaan. Jos yritys ostaa omia osakkeitaan markkinoilta, osakkeiden määrä supistuu, jolloin osakekohtainen voitto kasvaa ja pörssikurssin odotetaan nousevan. Sijoittaja voi myös myydä osakkeistaan 2–5 prosenttia, ja saada siten sijoituksestaan takaisin tyypillistä osinkoa vastaava summa. Kahdessa ensin mainitussa tapauksessa päätöksen pääoman palauttamisesta tekee yhtiö, viimeksi mainittu on osakkaan oma ratkaisu.
Jotkut osakkaat suosivat osinkoa (esimerkiksi säätiöt, valtio ja eläkeyhtiöt), kun taas monet ulkomaiset osakkeenomistajat pitäisivät omien osakkeiden ostamista parempana tapana palauttaa pääomaa. Osinkopolitiikallaan yhtiö on kertonut etukäteen, kuinka se aikoo toimia.
Yrityksen hallituksen on siis arvioitava huolellisesti, pitkäjänteisesti ja monipuolisesti yrityksen rahoitusasemaa ja kehitysnäkymiä, kun se tekee osinkoehdotuksen. Myös osakkeenomistajat punnitsevat osinkoehdotusta ja pyrkivät lukemaan siitä hallituksen näkemyksiä yrityksen tulevaisuudesta. Osingon jakamatta jättäminen vastoin osinkopolitiikkaa voi antaa kielteisen signaalin yrityksen tulevaisuudesta, mikä voi olla haitallista yrityksen vastaiselle pääoman saannille ja hallitulle kehittämiselle.
Osingon jakamatta jättäminen vastoin osinkopolitiikkaa voi antaa kielteisen signaalin yrityksen tulevaisuudesta.
Osinkopolitiikan mukainen osinko on terveen yrityksen merkki. Se on näin ollen myös yrityksen henkilöstön ja muiden sidosryhmien edun mukainen ratkaisu.
