Huomattavien taloudellisten hyötyjen saaminen AI:n käytöstä edellyttää koko organisaatiolta jatkuvaa yhdessä oppimista sekä toiminnan ja prosessien uudistamista.
Paljon on tapahtunut tieto- ja viestintätekniikassa 1970-luvulta tähän päivään, ja kuitenkin sen hyödyntämisessä ollaan ehkä tähänastisista huikeimman, mutta tuskin aiempia helpomman ajanjakson alussa. Muutos koneiden kapasiteetissa, ohjelmistotyökaluissa ja sovellusten moninaisuudessa sekä käytettävyydessä on ollut valtava. Kun 70-luvulla ohjelmoitiin reikäkorteilla eräajopohjaisesti, voidaan tänä päivänä käyttää puheentunnistusta rannekellosta.
Tämän kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa luodaan lyhyt katsaus tekoälyteknologian hyödyntämisen tilanteeseen ja haasteisiin maailmalla. Artikkelin toisessa osassa paneudutaan tilanteeseen ja haasteisiin sekä mahdollisuuksiin Suomessa. Pyrkimyksenä on kannustaa keskusteluun AI:n käyttöönoton kokemuksista ja konkreettisista, koetuista hyödyistä.
Panostukset tekoälyyn kasvavat huimasti!
USA:ssa julkaistiin vuonna 2010 noin 16 000 tieteellistä artikkelia tekoälyyn liittyen. Kiina oli jo tuolloin ohittanut USA:n noin 17 000 artikkelilla. Varsinainen loikka on kuitenkin tapahtunut viime vuosikymmenen loppupuolella USA:n julkaisujen kasvaessa muutamassa vuodessa 25 000:een ja Kiinan lähes 39 000:een [1].
Globaalien kokonaisinvestointien (corporate investments) määrä tekoälyyn kasvoi viime vuonna 40 prosenttia nousten 68 miljardiin dollariin edellisvuoden 49 miljardista. Merkittävin lisäys tapahtui lääketieteen ja -kehityksen alueella, minkä investoinnit kasvoivat 4,5-kertaisiksi edellisvuodesta nousten lähes 14 miljardiin dollariin [2].
Onko tietotekniikan uusien mahdollisuuksien ja sovellusten käyttöönotto ja ennen kaikkea hyödyntäminen sitten tullut helpommaksi ja tehokkaammaksi? Ja jos ei, niin mistä kiikastaa? Ohessa muutamia havaintoja ja ajatuslinjoja tämän kysymyksen ääreltä liittyen tekoälyn – ehkä aikojemme suurimman tietoteknisen lupauksen – käyttöönottoon ja hyödyntämiseen.
Mitä satsauksilla on saatu aikaan?
Mitä investoinneilla on saatu aikaan, miten niillä on onnistuttu kehittämään arvoa sidosryhmille, yritysten tulosta ja kilpailuetua? Osoittautuu, että mitattavien taloudellisten tulosten aikaansaanti on selvästi vaikeampaa ja hitaampaa kuin ”tavanomaisissa ohjelmistoprojekteissa”.
Tuoreessa laajassa tutkimuksessa [3] todetaan, että vain 10 prosenttia osallistuneista yrityksistä sai huomattavia taloudellisia hyötyjä tekoälyteknologioiden käyttöönotosta. Globaaliin tutkimukseen osallistui yli 3000 esihenkilöä ja lisäksi se sisälsi johtavassa asemassa olevien henkilöiden ja tutkijoiden haastatteluja.
Yli puolet vastaajista kertoo heillä olevan käynnissä pilotteja tai he ovat ottamassa AI:tä käyttöön (57 %). Lähes 60 prosenttia sanoo heillä olevan AI-strategia ja heidän ymmärtävän miten tekoälyn avulla voidaan luoda arvoa. Mainitut osuudet ovat kasvaneet selvästi verrattuna vastaavaan, neljä vuotta aiemmin tehtyyn tutkimukseen.
Niin ikään kasvava joukko yrityksiä pitää erittäin tärkeänä tekoälyosaamisen kasvattamista organisaatiossaan. Näistä selvistä kasvuluvuista huolimatta vain yksi yritys kymmenestä kertoo saaneensa merkittäviä taloudellisia hyötyjä tekoälyn käytöstä.
Kyseessä on koko organisaatiota koskeva pitkäkestoinen, yhteinen ja uudenlainen oppimisen ja johtamisen prosessi, jossa keskeisessä ja syvässä vuorovaikutuksessa ovat ihmisten lisäksi myös tekoälysovellukset.
Mitä harvat hyötyjät tekevät toisin?
Sam Ransbothamin johtaman tutkimuksen [3] mukaan tekemällä perusasiat oikein – huomioimalla data, teknologia ja osaaminen yrityksen strategiassa – ei ole alkuunkaan riittävä ehto onnistumiselle. Mutta yhdistämällä koko organisaation oppiminen tekoälyn käyttöönottoon on mahdollista nostaa taloudellisilla mittareilla mitattu onnistumisen todennäköisyys yli 70 prosentin. Miten tämä sitten tehdään?
- Kyse ei ole siitä, että koneet oppivat itsenäisesti, tai ihmiset opettavat koneita, tai koneet opettavat ihmisiä, vaan kaikista näistä kolmesta asiasta. Organisaatioilla, jotka ymmärtävät hyödyntää näitä kaikkia kolmea näkökulmaa jatkuvassa vuorovaikutuksessa, on viisi (5) kertaa suurempi todennäköisyys saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä kuin niillä, jotka hyödyntävät vain yhtä kolmesta näkökulmasta.
- Nämä menestyneen kymmenyksen yritykset kehittävät jatkuvasti ihmisten ja koneen vuorovaikutusta suosimalla kohtaamisia. Keskinäinen ja yhteinen oppiminen kumpuaa näistä kohtaamisista. Kyse on myös siitä, ja ehkä ennen kaikkea siitä, miten luodaan positiivista jatkuvan yhdessä oppimisen kulttuuria. Pyrkimys on madaltaa kynnystä ja saada hyväksyntää uusien työkalujen käytölle ja uusille ja erilaisille toimintatavoille.
- Nämä yritykset ”muuttavat asioita oppiakseen ja oppivat muuttaakseen”. Tämä vaatii joustavuutta ja epämukavuuden sietämistä kaikilta. Tutkimustulosten mukaan organisaatioilla, jotka tekevät huomattavia, jopa laajoja muutoksia moniin prosesseihin, on viisinkertainen todennäköisyys saavuttaa huomattavia taloudellisia hyötyjä AI:stä verrattuna niihin, jotka tekevät vain joitakin muutoksia harvoihin prosesseihin. Nämä organisaatiot eivät muuta prosesseja ja toimintaansa tekoälyä käyttääkseen, vaan sen takia, mitä ovat oppineet AI:n käytön yhteydessä ja ansiosta.
Huomattavien taloudellisten hyötyjen saaminen AI:n käytöstä edellyttää koko organisaatiolta jatkuvaa yhdessä oppimista ja toiminnan ja prosessien kehittämistä. Ilman näitä hyötyjen saaminen ei nykytutkimuksen mukaan ole todennäköistä, tuskin juuri mahdollistakaan.
Soveltamisen ja käyttöönoton peruskysymyksiä on alettava kysymään myös hallituksissa viimeistään nyt.
Artikkelin toisessa osassa keskitytään tekoälyn käyttöönottoon Suomessa sekä pohditaan asiaa hallitustyön näkökulmasta. Toinen osa julkaistaan DIF-jäsenblogissa toukokuun lopulla.
Kirjoittaja on koulutukseltaan Tekniikan lisensiaatti ja diplomi-insinööri. Hän toimii Digia Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana. Hän on toiminut useissa kansainvälisissä viestintä- ja tietotekniikkayrityksissä toimitusjohtajana sekä hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Lisäksi hän on DIFin ja FiBANin jäsen sekä Start-up-säätiön perustajajäsen.
Lähdeviitteet:
Otsikko: Anaconda on yksi suosituimmista ja vapaasti käytettävissä olevista moderneista AI-sovellusten kehitysympäristöistä.
[1] Li, D. et.el. Is China Emerging as the Global Leader in AI? HBR, International Business, Feb 2021.
[2] Clark, J. et.al. Artificial Intelligence Index Report 2021, Stanford University, Human-Centered Artificial Intelligence, March2021.
[3] Ransbotham, S., et.al. Expanding AI’s Impact with Organizational Learning, Findings from the 2020 artificial intelligence global executive study and research project. MITSloan Management Review, Oct2020.
