Tulevaisuuden strategioiden hiomisen tulisi aina lähteä realistisista ennusteista. Reunaehdot määrittävät sitä, mihin meidän tulisi pyrkiä. Tästä näkökulmasta cleantechille ja siihen kiinteästi linkittyvälle resurssitehokkuudelle voi vain povata vahvaa kasvu-uraa: jo tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja.
Yrityksillä on käytössään monia sofistikoituneita työkaluja, joilla mitata asiakkaidensa toiveita ja mielihaluja. Tuotekehittelyä ohjaavat valistuneet arviot siitä, millaisia tulevaisuuden asiakkaan tarpeet saattaisivat olla. Hyvä johto analysoi tulevaisuuden trendit ja tuottaa tiedon pohjalta toimivat ratkaisut asiakkailleen. Resurssiniukkaan aikaan siirtyminen vaikuttaa väistämättä myös tulevaisuuden toiveisiin, preferensseihin ja tarpeisiin.
Hyvä johto analysoi tulevaisuuden trendit ja tuottaa tiedon pohjalta toimivat ratkaisut asiakkailleen.
Resurssitehokkuuden keskeinen rooli Euroopan talouskasvun määrittäjänä on yksi tämän vuoden keskeisistä teemoista EU:ssa. Viime heinäkuussa täysistunnossa hyväksyttiin laatimani mietintö kiertotalouden askelmerkeistä ja komissio julkaisi pitkälti parlamentin toiveisiin perustuvan kiertotalouspaketin viime vuoden lopulla.
Resurssitehokkuuden taloudellinen ja työllistävä vaikutus on merkittävä: jos pystymme parantamaan resurssitehokkuutta 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, luo se Eurooppaan jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa ja kohentaa bruttokansantuotettamme prosentin. McKinsey arvioi, että resurssitehokkuuden täytäntöönpano loisi kuluttajille, yrityksille ja julkisyhteisöille jopa 600 miljardin euron säästöt.
Tuotannon ja toiminnan mallimme sekä niitä määrittävä lainsäädäntö ja toimintakulttuuri ovat syntyneet lineaarisen mallin tarpeisiin. Muutos ei tapahdu itsestään, se tarvitsee tuekseen uudenlaiset pelisäännöt. Uusien sääntöjen tulee tukea resurssitehokasta kiertotaloutta, jossa jätettä ei synny, vaan vanhat tuotteet ovat tuunattavissa, korjattavissa ja kierrätettävissä.
Valtaosaltaan resurssien tehokkaammassa käytössä on kysymys tuotesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista. Avainroolissa on näitä koskevien sääntöjen muuttaminen. Tuotteen uudelleenkäyttämistä helpottamaan voitaisiin suunnitella esimerkiksi niin kutsuttu tuotepassi, josta löytyisi tiedot tuotteen sisältämistä eri materiaaleista ja mahdollisista vaarallisista aineista. Yksi keskeisistä tuotesuunnittelua koskevista lainsäädännöistä on EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka tulisi päivittää koskemaan kierrätettävyyteen liittyviä kriteereitä sekä laajentaa koskemaan suurinta osaa tuotteista.
Uusien sääntöjen tulee tukea resurssitehokasta kiertotaloutta, jossa jätettä ei synny, vaan vanhat tuotteet ovat tuunattavissa, korjattavissa ja kierrätettävissä.
Tuotesuunnittelua ja jätteiden kierrätystä koskevien sääntöjen muutoksen lisäksi keskeisiä ovat myös selkeät mittarit kehityksen seuraamiseksi, ympäristölle haitallisten tukien karsiminen, tutkimus- ja tuotekehityspanostus sekä resurssitehokkaiden ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa.
Itse asiassa meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet luoda tällaista uutta kasvua – ja sitä kautta työpaikkoja ja verotuloja. Jo nyt meillä on äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista juuri cleantechin ja biotalouden saralla. Eräiden arvioiden mukaan Suomi voisi jopa tuplata biotaloutensa arvon vuoteen 2030 tultaessa. Tämä vaatii kuitenkin tietoisen poliittisen panostuksen – erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen puolella.
Sirpa Pietikäinen
