Työntekijöiden mukaanotto yritysten hallituksiin yhdistettynä paikalliseen sopimiseen olisi välttämätön kokeilu.
Korona ei ole paha uni, joka menee ohi. Korona muuttaa maailmaa pysyvästi ja vain sopeutujat selviävät (IMF Life Post-COVID-19).
Kaipolan paperitehdas, Naantalin jalostamo, Lahden linja-autojen valmistus – teollisen valmistuksen työpaikkoja katoaa. Tämä ei varmasti lopu tähän. Koronan vaikutus näkyy meillä viiveellä, sillä Suomen teollisuus on keskittynyt investointihyödykkeiden valmistukseen. Konepajat vielä pyörivät ja olemassa olevat tilaukset tehdään. Uusia tilauksia tulee vähän. Tilastokeskuksen mukaan Suomen tilauskanta ei ole ollut näin heikko yli kymmeneen vuoteen (KL 10.8.2020).
Yksi vientiteollisuuden työpaikka tarkoittaa 1,3 muuta työpaikkaa, ja vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan tai välillisesti yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta (Teollisuusliitto 28.11.2018). Vientiteollisuuden supistuminen alkaa ensi vuonna. Se tulee vaikuttamaan rajusti ja ennusteet bruttokansantuotteen toipumisesta on syytä unohtaa.
Ennusteet bruttokansantuotteen toipumisesta on syytä unohtaa.
Ensi keväänä monien vientiyritysten tilauskirjat voivat olla ohuita. Mietitään, miten selvitä eteenpäin. Useimmilla niistä on tuotantoa eri maissa. Tuotantoa tehostetaan ja leikataan vastaamaan ennakoitua pitkän aikavälin kysyntää. Kilpailu kiristyy. Niinpä päätökset tehdään asiakkaita ajatellen: missä tuotamme tehokkaimmin, mistä toimitamme joustavimmin, missä tuotamme luotettavimmin ja missä työn laatu on parhainta.
Suomi ei näissä vertailuissa enää pärjää: tuotannon kustannustaso on noussut (sekä palkat että välilliset kustannukset), markkinoille on pitkä matka (logistiikkakustannukset sekä osille että valmiille tuotteille ovat korkeat) ja toimitusluotettavuus on heikko (lakkoherkkyys sekä teollisuudessa että satamissa Euroopan suurimpia).
Monella työpaikalla ollaan puolen vuoden kuluessa peruskysymysten äärellä. Työpaikoilla tulee saada yhdessä pohtia, mitä tulisi tehdä, jotta toimintoja ei jouduta ajamaan alas.
Nyt tarvitaan luovuutta ja joustavuutta kriisin keskellä. Kuitenkin ay-liike vastustaa muun muassa RKP:n ehdottamaa kokeilua, jonka mukaan työpaikoilla voisi sopia työehdoista nykyistä väljemmin ehdoin. (HS 26.9.2020).
Työntekijöiden mukaanotto hallituksiin yhdistettynä paikalliseen sopimiseen olisi välttämätön kokeilu.
Ruotsissa työnantajat ja työntekijät soutavat samaan suuntaan. Myötämääräämisoikeus toi työntekijöiden edustajat ennen kaikkea suurten yritysten hallituksiin. Sillä on ollut suuri psykologinen merkitys osapuolten yhteistyössä, johon pääministeri Sanna Marinkin (sd) on viitannut.
Oleellista on, että hallituksessa oleva työntekijä tuntee yhtiön ja sen henkilöstön eikä ole liiton politiikan väline. Työntekijöiden mukaanotto hallituksiin yhdistettynä paikalliseen sopimiseen olisi välttämätön kokeilu. Ammattiyhdistysliikkeen olisi aika demokratisoida valtarakenteitaan ja jakaa päätäntävaltaa kentälle.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 5.10.2020.
